Syödäänkö Suomessakin tassueläimiä? Onneksi suomalaiset eivät pidää kissaa ja koriaa elintarvike-eläiminä

Suomessa kissa ja koira eivät ole elintarvike-eläimiä. Lisäksi ei suosita villikissoja tai villikoiria vapaana luonnossa. 
Villikissa on vieraslaji Suomessa.  https://vieraslajit.fi/lajit/MX.53004/show
----


 https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/miksi-suomessa-syodaan-possuja-eika-koiria-tutkija-avaa-ruokatabujen-juuria-tama-suomalainen-herkku-puistattaa-britteja/7658730

Kulttuuri muokkaa tapoja ja tottumuksia, jotka määrittelevät suurelta osin sen, mitä suuhumme pistämme. Suomessa koiran tai kissan syönti tuntuu absurdilta ja suorastaan kammottavalta. Britit sen sijaan kummeksuvat, miksi suomalaiset syövät pohjoista satuolentoa.

Hylkeitä, majavia ja joutsenia. Historiallisesti ”perisuomalainen” ruokavalio ei perustu jauhomakkaraan ja broileriin vaan riistaan ja kalaan, joita esi-isämme metsästivät Suomen luonnosta. Nyt edellä mainittujen eläinten syöminen tuntuu vähintään oudolta
. Esimerkiksi kun vuonna 2015 uutisoitiin nälkäisestä ja rahattomasta miehestä, joka tappoi ravinnokseen joutsenen, pidettiin kansallislinnulla aterioimista vähintään paheksuttavana.

Kulttuuri muokkaa ruokatabuja eli ruokia tai juomia, joiden nauttimista pidetään kiellettynä. Länsimaissa yleisimpiä ruokatabuja ovat esimerkiksi kissojen, koirien, kädellisten, jyrsijöiden, hyönteisten, valaiden ja delfiinien syöminen.

Myös luonnonvaraisiin eläimiin, kuten joutseniin, ja uhanalaisiin eläimiin, kuten saimaannorppiin, liitetään erilaista arvoa kuin tuotantoeläimiin. Lajin harvinaisuus lisäksi vaikeuttaa sen pyyntiä saaliiksi.

Mutta eikö koira ole eläin siinä missä sikakin? Ainakin ne on tutkimuksissa todettu yhtä älykkäiksi. Miksi arvotamme eläimiä, kuten arvotamme? Sosiologi ja tutkija Salla Tuomivaara kertoo, että osasyy on hygienia. Pidämme tiettyjä eläimiä, kuten jyrsijöitä tai matoja, terveysriskeinä. Suurin syy ruokatabuihin löytynee kuitenkin uskomusjärjestelmistämme.

– Klassinen ajatus ruokatabuista on se, että me usein laitamme tabun kohteeksi sellaisen eläimen, jonka asema on vähän epäselvä, Tuomivaara sanoo.

Ihmiselle on tyypillistä jakaa asiat selviin kategorioihin. Eläinten kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi jaottelua villieläimiin, tuotantoeläimiin ja lemmikkieläimiin. Luokittelut kertovat, mitkä eläimistä ovat syötäviksi tarkoitettuja. Suomessa ahma kuuluu metsään, sika lautaselle ja koira ihmisen rinnalle. Ihminen oppii jo pienestä pitäen, mitä hänen kulttuurissaan syödään ja mitä ei.

– Tapa ja tottumus on yleensä suurin arkinen syy siihen, miksi me syömme tiettyjä asioita, Tuomivaara sanoo.

Tavat ja tottumukset ovat vahvasti sidonnaisia kulttuuriin. Esimerkiksi koiria ja kissoja syödään osassa Aasiaa ja Afrikkaa mutta myös Sveitsissä, vaikka Suomessa näiden eläinlajien syönti nähdään vahvasti tuomittavana. Suomessa kissat ja koirat nähdään perheenjäsenten kaltaisena lemmikkinä, kun taas pohjoisimmassa ja eteläisimmässä Kiinassa tiettyjä lajien edustajia pidetään tuotantoeläiminä.

Toisaalta, meillä pidetään tuotantoeläiminä lajeja, jotka ovat toisella puolella maailmaa suuren kunnioituksen kohde. Intiassa, jossa harjoitetaan hindulaisuutta, lehmä on pyhä eläin, jonka lihaa ei syödä. Suomessa tuo pyhä eläin on kolmanneksi syödyin eläinlaji sian ja broilerin jälkeen. Sian lihan syöminen puolestaan on kielletty islamissa ja juutalaisuudessa."


Koirien suhteen toimii  seuraava lainsäädäntö:
 https://www.kennelliitto.fi/koiran-omistaminen/koiriin-liittyva-lainsaadanto

 Villikoira-ilmiötä:
https://yle.fi/uutiset/3-10651577

Levittävät loisia ja tauteja

Mikäli poliisi saa koiralauman kiinni, on edessä mitä todennäköisimmin koirien lopettaminen. Koiria ei kannata ruveta karkottamaan, koska ne todennäköisesti palaisivat takaisin. Venäläiset villikoirat voivat levittää loisia, matoja ja kirppuja sekä muita vaarallisia tauteja, kuten afrikkalaista sikaruttoa, raivotautia tai myyräekinokokkia.

Eläinlääkäri Pekka Sarkanen kertoi Ylen haastattelussa viime elokuussa, että venäläiset villikoirat ovat luonteeltaan hyvin aggressiivisia ja käyttäytyvät arvaamattomasti.

– Kyllä ne aika hulluja koiria olivat. Ne menivät ovista ja häkeistä lävitse. Osa karkasi myös panssariverkosta. Ne puri vaan sen verkon poikki, kertoi eläinlääkäri Pekka Sarkanen.

Yle kertoi kesällä 2018 laajasti itärajan takana olevista villikoirista. Lue juttu tästä: Täällä sikiävät venäläiset villikoirat – Aivan itärajan pinnassa olevissa laumoissa voi olla kymmeniä koiria