https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3390419/
Pohdin tässä voisiko ABL-estäjistä olla apua Coronavirusinfektion vastiasesa terapiasa ja mihin perustuu Imatinibin kyttö. Voiko se estää Abl2:ta, jota Koronavirus käyttää. Imatinib ja Abl-estäjät näyttäät olevan estäjiä leukemioissa BCR-Abl vaiheen jo muodostuttua Abl.stä.
CoV yhteydessä mainitaan Abl2 ja sillä on eri funktio kuin Abl1:llä, joka esiintyy fuusiogeenissä Filadelfiakromosomissa. (t(9;22). En oikeastaan löytänyt Abl2:n rakenteesta kohtaa josta mainitaan sen katkeavan, kuten Abl1:n rakenteessa on sellainen kohta (E26, E27). Abl 1 ja Abl2 ovat eri kromosomesitakin. Abl2 on kromosomsita 1 ja Abl1 on kromosomista 9. BCR on kromosomista 22, jossa on ilmeinen katkeamalle altis kohta juuri sinkkisormiproteiinien geeniryppään tyvipuolella. Ettei sen pitäisi kuulua johonkin sinkkisormirakenteen omaavaan proteiiniin tai kompleksiin normaalisti, tulipa vain mieleen. Nehän ovat sellaisia isompia funktionaalisia komplekseja. Ja jos se todellakin omaa jonkin proteiinimuodon, joka liittyy runsaisiin sinkkiproteiinikomplekseihin mukaan ja sitten hankkii itselleen niitten antamia struktuurietuja ja sen takia sitä itseään harvemmin havaittaisiinkin, kun se on normaali, eikä yleensäkään nirmaalia niin helposti havaita.
Koronavirusinfektioissa ei voi oletaa ettää ihmisillä on fuusioproteiini t89;22) jotta leukemioihin tarkoitetut lääkkeet olisivat hyödyksi. Ainoastaan siinä tapauksesas jos pelkästään ABl2, jolla on ne 8 eri isomeeriään odottamasa tehtäviään, tehtäväkirjoaan solussa ja tumassa, jotenkin muodostuvat lääkekohteeksi . Ne kahdeksan Abl2 isomeeriä ovat inaktiivissa muodossa solussa, 7 sytoplasmassa ja kahdeksas tumassa . Niissä on jotain samanlaista kuin esim koagulaatiojärjestelmän proteiineissa jotka kiertävät kehossa odottaen tehtäväänsä ja tarvittaessa voivat aktivoitua ja sitten taas rauhoittua ja olla taustatekijöitä. ilmeisesti niillä on oma Abl- verkkofunktionsa. saataa olla että virus koetaa kaapata johonkin tehtvään tätä järjestelmää ja siin mielessä järjestelmän estäjä voi olla virokselle hankala. muta tässä en vielä oikein hahmota asiaa tarpeeksi. en kutienkaan arvele että koronavirusinfektio olisi mitenkään leukemian kaltainen tila tai että tarvittaisiin BCR-ABL estäjää. BCR lisää valkosolujen olemassa oloa liikaa, jos se on katkennut ja fusoitunut epäspesifiseen tyrosiinikinaasiin Abl1. Vaikeassa Sarsissa juuri leukosyyttien määrä laskee, joten voisi ajatella että koronavirus on postanut BCR vaikutuksen, mutta toisaalta ei oikein löydetä sitä BCR.ää itseään. Onko sitä olemassa omana proteiininaan ollenkaan. Minulla on nyt mennyt koko valoinen päivä tähän asiaan enkä ole paljon saanut johtopäätöstäni kokoon tuosta Abl-inhibiittorien käytön hyödystä vaikeassa koronaviruksessa.
Pääasia on tietysti se että havaitaan kliinsitä hyötyä jostain asiasta, vaikak syitä syviä ei ymmärrettäisikään. Nyt pitää kyllä tehdä iltakävely.
19.2. 2020
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar