HIV, Rab-kaltaiset GTPaasit, motoriset proteiinit

P. Spearman et al. toimittamassa kirjassa on artikkeli HIV-1 Gag and host vesicular trafficking pathways (2009).

• Gag on virus proteiini, joka johtaa HIV-1 viruksen kokoontumisprosessia (assembly) uusiksi virioneksi.Gag rekrytoi solun mekanismeista rakkuloitten kuljetusjärjestelmän (host vesicular trafficking) käyttöönsä voidakseen vaeltaa kautta sytoplasman ja selviytyä virionpartikkeleitten kokoontumiskohtaan. Kokoontumiskohta on solun plasmamembraani ( makrofageissa myöhäinen endosomi)  (Tästä erikseen)

• Mitä erityistä plasmamembraani tarjoaa muodostuville virioneille? Siinä on paikoitellen hyvin kolesterolipitoisia kohtia lipid rafts ja plasman kaksoislipidikalvon sisälehdessä on lipositolifosfolipidiä PI(4,5)P2. (Tästä erikseen)

• Mitä tekijöitä tarvitaan virionin koostamisessa?

Tätä viruksen virionin tehtailua varten tarvitaan adaptoriproteiinikompleksia, proteiinien lajittelua ( sortteerausta) ja kierrätystä (recycle), monirakkulaisia komponentteja (multivesicular complexes) ja solun motorisia proteiineja kiihdyttämään HIV viruksen aineksien koostamista uusiksi virioneiksi.

Tässä Hin Chun et al. artikkelissa keskitytään tekemään yleiskatsausta rakkulaliikenteen tieverkosta ja kuvaamaan Gag-interaktiossa olennaiset komponentit. Sekä Gag että Env vaativat hyvin suojaavan endosomaalisen kuljetustien selvitäkseen tehtävissään solumiljöössä.
Tarvitaan adaptoriproteiinin (AP, TIP-47) johtamaa endosomaalisen kuljetuksen jaksoa
Rab proteiinit ja siihen liittyneet effektorit ovat alkaneet myös hahmottua.
Pi(4,5)P2 on tärkeä osallistuja virionin alkaessa silmukoitua ulos plasmakalvosta. Siinä tarvitaan ESCRT kompleksia ja Rab suorittaa kuljetuksia.

Gag-kuljetuksiin osallistunee lukuisia muitakin solutekijöitä.
Tulevaisuudessa arvellaan voitavan kohdistaa antiretroviraalista terapiaa tähän Gag proteiinin funktion alueeseen.

• Solun Rab-kaltaiset GTPaasit ja motoriset proteiinit viruksen palveluksessa
  

Rab-proteiinit ovat solun omia proteiineja ja kuuluvat pienten Ras-kaltaisten GTP-aasien superperheeseen. Nykyään tunnetaan 11 rabproteiinia hiivasta ja yli 60 ihmisen soluista (2001). Rab-proteiinit tekevät funktionsa rakkulakuljetusjärjestelmän alueella. Ensin ne ovat liukoisia sytosolin proteiineja ja sitten ne alkavat prenyloitua RGGTaasilla (Rab geranyyligeranyylitransferaasilla), jolloin niihin tulee 1-2 geranyyligeranyyli ryhmää (1994).
Rab proteiineilla on spesifistä toimintaa rakkuloitten tethering-prosessin aikana.
Sitten on havaittu niiden säätelevän rakkuloitten ja organellien liikettä pitkin sytoskeletonverkostoa interaktiossa moottoriproteiinien kanssa. Näitä mikrotubuloista riippuvaisia proteiineja ovat dyneiini ja kinesiini ja aktiinista riippuva proteiini on myosiini.

On osoittautunut , että RabGTPaasit osallistuvat retrovirusten kokoontumiseen.

Rab7 ja RILP
Rab7 ja sen effektoriproteiini RILP ( Rab7 interacting lysosomal protein) vaikuttavat HIV-1 viruksen kokoontumiseen. RILP yliexpressio johtaa HIV-1 Gag proteiinin perinukleaariseen, tumanvieriseen sijoittumiseen(2003 ).
Rab7 ja RILP osallistuvat rakkuloitten kuljetukseen myöhäisen endosomaalisen vaiheen (LE) aikana kohti MTOC ( mikrotubuluksia organisoivaa keskusta) prosessissa, joka riippuu dyneiinin motorisesta aktiivisuudesta. Tässä Rab7 ja RILP johtanevat endosomiin liittynyttä HIV-Gag proteiinia kohti tätä mikrotubulusten organisatorista keskusta. ( Siis solun alueelta kerätään viruksen kokoamismateriaalia kuin suppiloon tuman pinnan vierellä ja suppilot johtavat kohti solun ulkopintaa).

Rab11a ja Gag-Env- interaktio

Jos Rab11a oli dominantisti negatiivinen, se esti kapsidia menemästä plasmamembraaniin ja silmukoitumaan virioneiksi.
Arvellaan, että Rab11a on avaintekijä sallimassa endosytoidun Env proteiinin kierrättymään aitioon, missä Gag- Env interaktio tapahtuu ja liihdyttämässä kapsidin materian siirtämistä perinukleaarisesta alueesta.

Vaikka HIV ei muodostakaan solunsisäisiä epäkypsiä kapsideja kuten eräs toinen retrovirustyyppi, tulee mieleen, että HIV Gag voi ohimenevästi kulkeutua tai pidättyä perinukleaariseen alueeseen dyneiinistä riippuvalla tavalla, missä se voi kohdata endosytoitunutta HIV Env proteiinia adaptoriproteiinilla (AP) verhoutuneitten rakkuloitten avulla, jotka ovat mukana seuraavissa kuljetusvaiheissa.

KIF4
Toinen vaihtoehto on , että HIV Gag proteiini tai oligomeerivälituotteet voisivat asettua interaktioon kinesiinien kanssa  kuten KIF4.

Rab9 ja TIP47
Rabproteiineilla on muitakin rooleja ja niihin liittyneitä moottoreita HIV partikkelin keräämiseksi.
Yksi tällainen tärkeä proteiini on Rab9, RabGTPaasi, joka kiihdyttää lastin sitomista TIP47:n avulla ( tail-interakting protein). Jos Rab9 poistetaan solusta siRNA:lla, aiheutuu Gag - kertymiä soluihin ja vähenemää virioneitten irtoamisessa (2005).

Koska nämä Rab proteiinit näin rekrytoivat effektorimolekyylejä rakkuloitten kuljettamiseen, on todennäköisesti selvitettävä muitakin Rabproteiinien rooleja viruksen kokoontumisen eri vaiheissa.

JOS dyneiinimoottorit osallistuvat Gag-virusproteiinin pidättämiseen lähellä mikrotubuluksia organisoivaa keskusta, niin kinesiineillä voi olla ehkä osuutta Gag-proteiinin liikkeeseen kohti solun periferiaa. Yllämainitun kinesiinin KIF4 geenin knock down vaikutti alentunutta intrasellulaarista Gagproteiinipitoisuutta ja esti viruspartikkeleiden produktiota.
Päivitystä 23.2. 2015 
allal on kuva jossa mainitaan muutamia tämän artikkelin molekyylejä. 
http://www.cell.com/cms/attachment/2017946573/2038190796/gr2.jpg

hakusnana: EBOV ja lysosomi? Lektiinit. DC-SIGN/R ja LSECtiini

 ( 2 vstausta)

LÄHDE: Virology. 2008 Mar 30;373(1):189-201. Epub 2008 Feb 20.

Interactions of LSECtin and DC-SIGN/DC-SIGNR with viral ligands: Differential pH dependence, internalization and virion binding.

Gramberg T¹, Soilleux E, Fisch T, Lalor PF, Hofmann H, Wheeldon S, Cotterill A, Wegele A, Winkler T, Adams DH, Pöhlmann S.

Tiivistelmän suomennos, Abstract

• DC-SIGN/R ( eli  kalsiumista riippuvat lektiinin DC-SIGN ja DC-SIGNR, sitovat  runsasmannoosisia hiilihydrattirakenteita monissa viruksissa.  Sitävastoin niiten sukuinen lektiini LSECtin  ei kykene tunnsitamaan mannoosia-pitoisia glykaanirakenteita ja se tekee interaktiota  paljon rajoitetumpaan viruskirjoon.  Tässä työssä tutkijat analysoivat, jos nämä lektiinit eroavat ligandiliittymisien suhteen.

The calcium-dependent lectins DC-SIGN and DC-SIGNR (collectively termed DC-SIGN/R) bind to high-mannose carbohydrates on a variety of viruses. In contrast, the related lectin LSECtin does not recognize mannose-rich glycans and interacts with a more restricted spectrum of viruses. Here, we analyzed whether these lectins differ in their mode of ligand engagement. 

 Tutkijat havaitsivat , että LSECtin ja DC-SIGN, joita molempia ilmenee   maksassa, imusolmukkeessa ja luuytimessä sinusoidaalisissa endoteliaalisissa soluissa, sitovat Ebolaviruksen  liukoista glykoproteiinia (EBOV-GP)   vertailtavissa olevia määriä.
 Samaan tapaan LSECtiini, DC-SIGN ja Langerhansin soluille spesifinen lektiini langeriini sioutuivat helposti liukoiseen  HIV-1 GP proteiiniin. Kuitenkin vain DC-SIGN pyydysti HIV-1 partikkeleita, mikä viittaa siihen, että  liukoiseen GP-proteiiniin sitoutuminen ei välttämättä ole virioniin liittyneen GP:n sitoutumiselle ennusteena.
Kun LSECtiini pyydysti EBOV-GPproteiinia,  triggeröityi ligandin internalisoituminen, mikä viittaa siihen, että sekä LSECtiini kuten DC-SIGN saattaisivat toimia antigeenin  sisäänottoreseptoreina.
Kuitenkin eri  lektiiniligandien solunsisäiset kohtalontiet voinevat  olla erilaisia.
Täten  altistus matalalle pH miljöölle , kuten endosomien ja lysosomien  hapan ontelonsisäinen miljöö , vapautti niitä ligandeja  jotka olivat sitoutuneena DC-SIGN/R molekyyliin, mutta ei vaikuttanut LSECtiinin ligandi-interaktioihin.  Tutkijoitten tulokset  selventävät eroja  patogeenien pyydystämisessä  DC-SIGN/R ja LSECtiini molekyyleillä, mikä viittaa  näiden lektiineiden  erilaisiin biologisiin funktioihin.

LSECtin and DC-SIGNR, which we found to be co-expressed by liver, lymph node and bone marrow sinusoidal endothelial cells, bound to soluble Ebola virus glycoprotein (EBOV-GP) with comparable affinities. Similarly, LSECtin, DC-SIGN and the Langerhans cell-specific lectin Langerin readily bound to soluble human immunodeficiency virus type-1 (HIV-1) GP.
 However, only DC-SIGN captured HIV-1 particles, indicating that binding to soluble GP is not necessarily predictive of binding to virion-associated GP. Capture of EBOV-GP by LSECtin triggered ligand internalization, suggesting that LSECtin like DC-SIGN might function as an antigen uptake receptor. 
However, the intracellular fate of lectin-ligand complexes might differ. Thus, exposure to low-pH medium, which mimics the acidic luminal environment in endosomes/lysosomes, released ligand bound to DC-SIGN/R but had no effect on LSECtin interactions with ligand. Our results reveal important differences between pathogen capture by DC-SIGN/R and LSECtin and hint towards different biological functions of these lectins.

PMID:

18083206

[PubMed - indexed for MEDLINE]

Free full text

HIV-1 transframe proteins

p6 p8 p9: Topics by WorldWideScience.org

worldwidescience.org/topicpages/p/p6+p8+p9.html

2013-01-01 .... Refined study of the interaction between HIV-1 p6 late domain and ALIX ..... The 1,580,347 bp genome with its 1,668 protein- coding and 48 RNA genes was sequenced as part of ...... Based on these results, we suggest a role of the transframe protein p6* in regulating HIV-1 PR activity during viral replication.

(1) APOBEC- antivirusjärjestelmä, Uutta tietoa tullut.

Tänä vuonna on Springer julkaissut  jälleen  tuoreen katsauksen  solun immuniteetista Intrinsic immunity. sarjassansa


(I) Eric W. Refsland et Reuben S. Hrris.  The APOBEC3   Family of Retroelement Restriction Factors. In: Intrinsic immunity  Toimittaja  on Bryan R. Culten ( 2013).
Current  Topics in Microbiology and Immunology.
 ISBN 978- 3- 642- 37764-8.

Kirjassa on aihepiirejä yhdeksän ja  ne sietää tässä mainita kaikki, vaikka nyt ensiksi käsittelen ensimmäista  ( APOBEC- proteiinien järjestelmää) ja päivitän siitä tietoa.

 Yhdeksän aihepiiriä:

(I) The APOBEC3 Family of Retroelement Restriction Factors.
(II) Inhibition of Retroviral Replication by Members of the TRIM Protein family
(III) The Antiviral Activities of Tetherin
(IV) Restriction of Retroviral Infection of Macrophages
(V)Rapid  Adversarial  Co-Evolution of Viruses and Cellular Restriction Factors
(VI) RNA Interference- Mediated Intrinsic Antiviral Immunity in Plants
(VII) RNA Interference-Mediated Intrinsic Antiviral Immunity in Invertebrates
(VIII) Roles of MicroRNAs in the Life Cycle of Mammalian Viruses
 (IX) Interplay Between DNA TUmor Viruses and the Host DNA Damage Response

Siis nyt  siirryn  APOBEC3 järjestelmän asioihin. 19. 11. 2013 kertaan myös APOBEC3 proteiineista perustietoja.

Kertausta HIV genomista

http://www.mcld.co.uk/hiv/?q=HIV%20genome

HIV genomi

Kokopitkää HIV genomia koodaa yksi pitkä RNA säie. Vapaassa viruspartikkelissa on  varsinaisesti kaksi tällaista   erillistä, täysin samnlaista RNA säiettä. Tämä on se (tiivein)  muoto, mikä tällä viruksella on, kun se on vapaana viruspartikkelina. Mutta kun virus integroituu isännän omistamaan DNA- genomiin ( proviruksena),  viruksen genominen sisältö on koodautuneena myös DNA- muotoisena.

This is the form it has when it is a free virus particle. When the virus is integrated into the host's DNA genome (as a provirus) then its information too is encoded in DNA.

Alla on  yksinkertaisen kaavamaisesti kuvattuna, miten geenit ovat asettautuneena HIV virukseen. On muistettava, että HIV- 1 ja HIV-2 virukset ovat aika erilaisia. Alla on geenien nimet luettelona ja niistä saa lisätietoa klikkaamalla.

The following image shows roughly how the genes are laid out in HIV (remember that HIV-1 and HIV-2 are quite different). Click on a gene's name for more information.

This diagram is based on a fantastic map of the HIV-1, HIV-2, and SIV genomes, available at
hiv-web.lanl.gov/content/immunology/pdf/2000/intro/GenomeMaps.pdf

HIV genomin geenit ovat seuraavat:
The genes in HIV's genome are as follows:

• gag (coding for the viral capsid proteins)
• pol (notably, coding for reverse transcriptase)
(NB. gag and pol together can be expressed in one long strand called "gag-pol")
• env (coding for HIV's envelope-associated proteins)
And the regulatory genes ( Säätelevät geenit ovat seuraavat) 
• tat
• rev
• nef
• vif
• vpr
• vpu (N.B. not present in HIV-2)
• vpx (N.B. not present in HIV-1)

 HIV genomissa on myös  genomin molemman päädyn pitkä toistojakso  (LTR), mikä ei ole varsinainen geeni vaan RNA/DNA sekvenssi, mikä on samanlainen molemmissa päädyissä  ja sillä on joitain rakenteellisia ja säätelyllisiä tarkoituksia. 

The HIV genome also has a "Long Terminal Repeat" (LTR) at each end of its genome - not quite a gene, but a sequence of RNA/DNA which is the same at either end and which serves some structural and regulatory purposes.

Rokotusstrategian etsintä HIV-1 virusta vastaan

Kun tässä lukee tuota Mats Dehlinin kirjaa (vuodelta 2012 ) flt2 reseptorista ja sen ligandista, se näyttää olevan immuunijärjestelmän sellinen systeemi, jonka Hiv on kaapannut  amplifioituakseen tehokkassti aivoihin.  DC- mikroglia soluryhmän väylillä. 

 

Myös rokote voidaan viedä tälle väylälle. Tästä on tietoja jo vuodelta 2007:

HIV:n kaltaisia viruspartikkeleita ( HIV VLP) käytetään aktivoimaan monen tyyppisiä immuunisoluja. HIV siis toimii myös kuin immuunisolujen  eräänlainen leukemian kaltainen  tauti.  veritauti joissa on flt3 reseptori ja sen ligandi  toiminnassa. 

LÄHDE: 

Virology. 2007 Jun 5;362(2):331-41. Epub 2007 Feb 5. Human immunodeficiency virus-like particles activate multiple types of immune cells.

Sailaja G, Skountzou I, Quan FS, Compans RW, Kang SM.

Emory Vaccine Center and Department of Microbiology and Immunology, Rollins Research Center 3086, Emory University School of Medicine, 1510 Clifton Road, Atlanta, GA 30322, USA.

TIIVISTELMÄ

 HIV-viruksen leviäminen  kulovalkeana kauta koko maailman on tehnyt siitä tehokkaan rokotekehittelyteollisuuden  suuresti prioritoidun aiheen.Koska  turvallisuussyistä ei voida käyttää heikennettyjä tai inaktivoituja HIV-viruksia niin HIV-virusten  kaltaiset partikkelit tarjoavat houkuttelevaa vaihtoehtoa, koksa ne ovat turvallisia käyttää virusgenomin niistä puuttuessa.

The rapid spread of human immunodeficiency virus (HIV) worldwide makes it a high priority to develop an effective vaccine. Since live attenuated or inactivated HIV is not likely to be approved as a vaccine due to safety concerns, HIV virus like particles (VLPs) offer an attractive alternative because they are safe due to the lack of a viral genome.

Vaikka HIV VLP ( viruksen kaltaisten partikkelien) on osoitettu indusoivan humoraalisia ja soluväliteisiä immuunivasteita, on tärkeä ymmärtää se mekanimsi, millä  ne tämän tekevät ja samlla parantaa niiden immunogeenisyyttä.

Although HIV VLPs have been shown to induce humoral and cellular immune responses, it is important to understand the mechanisms by which they induce such responses and to improve their immunogenicity.

 Nyt tiedemiehet  kehittivät  näitä HIV VLP partikkeleita ja näitä partikkeleita sisältäviä Flt3 ligandeja (FL) joka on dendriittisolujen (DC) kasvutekijä, jotta  he saavat nämä partikkelit "lähetetyksi osoitelapulla varustettuna pakettina" dendriittisoluihin ja voisivat sitten tutkia VLP:n osuutta adaptatiivisten immuunivasteitten  aloittajana   in vitro  ja in vivo.

We generated HIV VLPs, and VLPs containing Flt3 ligand (FL), a dendritic cell growth factor, to target VLPs to dendritic cells, and investigated the roles of these VLPs in the initiation of adaptive immune responses in vitro and in vivo.

He havaitsivat, että HIV-1 VLP indusoi dendriittisolujen ja monosyytti/makrofagi populaation sekä in vitro että in vivo ja näissä soluissa  lisääntyi kypsyysmerkitsijöitten expressoituminen ja sytokiinit.

 We found that HIV-1 VLPs induced maturation of dendritic cells and monocyte/macrophage populations in vitro and in vivo, with enhanced expression of maturation markers and cytokines. 

Dendriittisolut pulsoivat VLP:itten indusoimaa splenosyyttiaktivaatiota , jonka tuloksena sytokiinituotanto  lisääntyi.

Dendritic cells pulsed with VLPs induced activation of splenocytes resulting in increased production of cytokines. 

 Jos VLP-partikkelit (hiireen administroituna)  sisälsivät FL (flt3 ligandia), ne lisäsivät  dendriittisolujen  ja monosyytti/makrofagilinjan populaatioita pernassa . VLP:n anto indusoi akuutin aktivaation   monen tyyppisissä soluissa,  myös T- soluissa ja B-soluissa , kuten varhaisaktivaation merkitsijän CD69 lisääntyminen  ja  homing resptorin CD62L vaimennussäätö  osoittivat.

VLPs containing FL were found to increase dendritic cells and monocyte/macrophage populations in the spleen when administered to mice. Administration of VLPs induced acute activation of multiple types of cells including T and B cells as indicated by enhanced expression of the early activation marker CD69 and down-regulation of the homing receptor CD62L. 

JOHTOPÄÄTÖS:

Sellaiset viruksen kaltaiset partikkelit (VLP), jotka sisältävät  FL( Flt3 ligandia)  ovat  tehokas antigeenin muoto aktivoitaessa immuunisoluja  dendriittisolujen kautta. Kun aktivoitiin HIV VLP partikkeleilla,. joisas oli  flt3 ligandia (FL), saatiin tuloksena lisääntynyt Th 2 tyyppisiä immuunivasteita.

VLPs containing FL were an effective form of antigen in activating immune cells via dendritic cells, and immunization with HIV VLPs containing FL resulted in enhanced T helper type 2-like immune responses.

HIV leviää taikauskon siivittämänä

Ruotsalainen kirurgi-hammaslääkäriperhe Monika ja Karl-Axel Ekman on ollut uranuurtajana Kenian Garissassa hygienian ja muunkin nykyaikaisen kulttuurin alalla. Heidän aloittamansa työn internet- esitteen informaatiossa mainitaan seuraavaa:
http://garissa.se/wordpress/wp-content/uploads/2010/10/garissa_broschyr_eng_12_09.pdf
HIV-infektoituneet miehet ajattelevat, että HIV-infektio paranee siitä, jos he makaavat neitsyen kanssa.

Tässä onkin sitten taas kauhuscenaario Afrikan tytöille. Ne jotka ova infundipuloitu 7-8 vuotiaana siten, että vulvassa on vain pelkkää kova arpilevyä , eivät ole helposti maattavissa "puskasta", joten ne tytöt jotka eivät ole mutiloituja sillä tavalla vaan kasvatettu länsimaiseen tapaan, ovat seksuaalisesti helpommin ohikulkevien miesten penetroitavissa, siis ilman veistä, kuten infundibuloidun morsiamen ensimmäisessä penetraatiossa tarvitaan veistä avuksi.

Alkeellinen ties kuinka kivikautinen kulttuuri ei ole helposti juurrettavissa, mutta asiaa tietysti auttaa kun afrikkalaismiehille saadaan ensin ymmärrys seksuaalihygieniasta ympärileikkauksen avulla ja opetuksen kautta vähitellen minimaalisinta käsitystä naisen anatomis fysiologisesta rakentumisesta ja gynekologisobstetrisen funktionaalisuuden alkeisperusteista.

Garissan työn historiasta K A Ekman kertoi Ruotsin TV:ssa muutamia valaisevia esimerkkejä. On saatu käsitys siitä, kuka noita pikkutyttöjä leikkelee alapäästä: Ne ovat vanhoja afrikkalaisnaisia ja he toimivat myös kätilöinä, jos naiset saavat lapsia. Synnytyksen avustamisesta he eivät saa palkkaa, mutta jos he tekevät tytön vulvan mutilaation he saavat 20 shillinkiä palkkaa, joka on heille ainoa tulonlähde ja motivoi prestaatioihin.

Tri Ekman oli saanut varhaisteini-ikäisen potilaan, jolla oli maha isona kuin siellä olisi sikiö, muta sikiöääniä ei kulunut. Kirurgi joutui avaamaan tytön vatsan ja tyhjentämään sieltä mitä?: laajentuneeseen kohtuun pakkautunutta kuukautisverta, koska aikanansa hänen vulvaseutunsa oli niin akkain arpeuttama, että kuukautisveri ei päässyt ulos kehosta.

Tri Ekman oli niin järkkyttynyt tällaisista takapajuisuuksista että alkoi kohdistaa toimintansa pienten ja nuorten tyttöjen auttamiseen. Paikallinen moskeijakin sai huhkia pelastustyössä mukana, sillä aviottoman lapsen synnytys siinä kulttuurissa aiheutti lapsen heiteillejätön ja moskeijan ilmestyttyä vauvoja tuotiin moskeijan portaille. Ekman oli löytänyt yhden itkevän vauvan roskiksesta rotan nakerreltua vauvan kasvoja.

Kun alettiin tietää että "Ekmanin tytöt " eivät olleet infundipuloituja (arpeutettuja alapäästä), heille tuli uusi vaara: puskista saatoi rynnätä raiskaavia miehiä. Tästä taas Elman rakensi koulun, että koulumatkat tulisivat tytöille turvallisemmiksi.

Mutta uusi vaara oli sekin, että lapset kotona käydessään tulivat vanhempien taholta yllättäen päällekäydyiksi: Aamulla lapsen nukkuessa jo 5 aikaan saattoi operaatio tapahtua. Yksi akka istuu rintakehän päällä ja toinen ( vaiko sama) leikkelee lapsen alapäästä liuskoja pois, haavan tuputetaan hiiltä ja kasvin okaalla sitten suljetaan haavaa . ei tietysti mitään puudutuksia. Garissan alueen mutilaatiotraditio on Afrikan julmimpia. Joku lapsi olikin sitten jo kello yhteentoista mennessä kuollut verenvuotoon.

Lasten kasvoista näkee, jos he ovat "Ekmanin tyttöjä", tavallisia lapsia, tai vanhempiensa pettämiå ja aamuyöstä päällekäytyjä.

Kerrotaan että infundibuloidulle naiselle jokainen yhdyntä on kova kipu, mikä jo sinänsä on tarpeeksi riittävä syy moisen raatelun lopettamisksi.

Sitäpaitsi infundibuloitu vagina ei voi normaalisti tyhjentyä ja pienikin tyhjenemisviive aiheuttaa infektiivisyyden lisääntymistä jos seisovaan eritteeseen kylväytyy HIV-virusta. Ottaen huomioon että HIV on pandemia sen takia pitäisi jo lailla kieltää kaikenlainen HIV-infektiota edistävä, kuten tyttöjen genitaalien mutilaatio.

Tyttöjen kohtalo pakanallisen akkavallan käsissä on myös psyykkinen katastrofi, mutta kulttuuripakotteet maskeeraavat sen merkityksen. On hyvä jos kansan sananvaltaiset miehet saavat valistusta ja käyvät puoltamaan maansa naisväkeä - mitkä tietysti on mullistus patriarkaalisessa Afrikassa, mutta ainoa tapa että se maanosa ei tuhoudu AIDSiin ja sen kintereillä tuleviin tauteihin.

Vanhojen naisten bisnes, pienten tyttöjen genitaalien mutilointi, tuottaa heille 20 shillingiä palkkaa yhdestä infundibuloinnista. TV-ohjelman antaman tilastotiedon peruteella 8200 tyttöä keskimäärin joka vuorokausi silvotaan. Se on 13 000 kruunua joka vuorokausi palkkioita tekijöryhmälle. Siitä tulee vuosituloa lähes 5 miljoonaa kruunua suorittajanaisille. 1 SEK = 12, 5 Kenian shillingkiä. Siis yhdestä toimenpiteestä vajaa 2 kruunua palkkaa.

Ehkä Afrikka joskus vielä kukoistaa aivan kuin mikä tahansa länsimaa, kun lailla kielletään tyttölasten genitaalien mutilointi ja HIV saadaan kontrolliin.

30 vuoden läpileikkaus AIDS/HIV historiasta

Seniorilääkäreistä Christer Franzen oli ottanut tämän aiheen syyskokoukseen 23- 25 .9. 2012 ja minusta on syytä suomentaa tämä, koska se samalla heijastaa kliinikkojen asennetta taudin prognoosiin.
Lähde: Sälbladet Nr. 1-2, 2012. Medlemstidning för Sveriges Äldre Läkare. S. 22. Höstmöte 23- 25 september. Organisationskommittens ordförande Chrsiter franzen öppnade mötet.

AIDS/Hiv 30 år var ett ämne som Christer Franzen själv tog hand om:
Det började ju i San Francisco och New York med Kaposis sarkom hos gaygruppen och blev sedan en världsepidemi ( i olika betydelser) med kamp om ursprungsrätten till virusidentifikationen mellan Luc Montagnier och Robert Gallo. Mekanismen är som bekant kraftig immunsuppression.

• Tri Ch. Franzen oli ottanut itselleen aiheeksi AIDS/Hiv. Tauti todettiin aluksi San Fransiskossa ja New Yorkissa gay-ryhmistä Kaposin sarkoomana ja sitten siitä tuli maailmanlaajuinen epidemia ( eri merkityksissään). Ilmenipä myös riitaa siitä kuka ensiksi oli tunnistanut tämän uuden viruksen Luc Montagnier vai Robert Callo. Taudin mekanismiksi tunnetaan voimakas immuunipuolustuksen vaimentuminen.

Det verkliga ursprunget är från apor och transformerades till homo i Centralafrika på 1920-talet.

• Taudin varsinainen alkuperä on apinoista ja 1920-luvulla virus muuntui ihmisvirukseksi Keskiafrikassa.

I mitten av 80- talet lanserades skräckprognoser med exponentiell spridning och befolkningarnas snara undergång och vi fick Aidsdelegationen på initiativ av Hans Wigzell.

http://ki.se/ki/jsp/polopoly.jsp?d=33748&a=105248&l=sv
http://www.riksdagen.se/webbnav/?nid=3322&doktyp=bet&dok_id=GB01SoU10&rm=1987/88&bet=SoU10

• 80-luvulla tehtiin kauhuennusteita eksponentiellistä taudinleviämisestä ja kansakuntien nopeasta tuhoutumisesta. Ruotsissa asetettiin AIDS-delegaatio Hans Wigzellin aloitteesta.

Christer berättade om mycket känsliga smittspårningsar under hans tid på infektion i Sundsvall och tragiken att inte kunna göra något för patienterna- intill bromsmedicinerna kom ( nu finns 23), som numera kan hålla infektionen under god kontroll.

• Tri Franzen kertoi tartunnan sofistisista jäljityksistä sinä aikana, kun hän toimi infektioklinikalla Sundsvallissa ja traagisesta tilanteesta, kun ei ollut mitään tehtävissä ennen jarrulääkkeitten aikakautta. Nyt on jarrulääkkeitä käytössä 23 ja nykyisellään voidaan tautia pitää hyvässä hallinnassa.
  

Globalt har över 30 milj. dött i AIDS, flest i Afrika. I Sverige har hittills blivit drygt 9 000 fall, ca 500 nya årligen, en viss ökningstendens, numera flest fall bland heterosexuella, 5 500 har pågående behandling.

• Maailmassa on kuollut yli 30 miljoonaa ihmistä AIDS-tautiin, lähinnä Afrikassa. Ruotsissa on tähän mennessä ollut 9000 tapausta, vuosittain noin 500. On lisääntymissuuntaa havaittavissa. Nykyiset tapaukset ovat lähinnä heteroseksuaalisia ja tällä hetkellä on hoidossa 5 500 henkilöä.

I Sverige blev utvecklingen gynnsam och på sätt och vis ( numera relativt effektiv behandling och bra hälsoupplysning) är AIDS i Sverige en framgångssaga, menade Christer.

• Ruotsissa on tavallaan ollut suhteellisen suotuisaa kehitystä (nykyinen hoito on tehokasta ja terveysvalistus hyvää) AIDS saattaa olla täällä sikäli menestyshistoriaa, arveli tri Franzen.

Många i auditoriet hade väl egna professionella erfarenheter av HIV/AIDS, så det blev en livlig frågestund. Men vaccination i närtid trodde inte Christer på och vilka ska i så fall vaccineras? Etiska och hälsoekonomiska dilemman?

• Kuulijoitten joukossa olleista monilla oli kuitenkin omia ammattillisia kokemuksia HIV/AIDS taudista, joten keskustelutilaisuudesta tuli vilkas. Lähitulevaisuudessa saatavaan rokotukseen Ch. Franzeen ei itse voinut uskoa ja kuka silloin rokotettaisiin? Ja mitkä olisivat eettiset ja terveydellisekonomiset seikat?

ARF-proteiiniperhe HIV-infektion yhteydessä.

Ensin on katsottava mikä tuo normaalien soluproteiinien joukko ARF oikein on.
http://www.nature.com/nrm/journal/v12/n6/fig_tab/nrm3117_F2.html
Tässä lähteessä on hyvä kuva ARF-proteiinien toimintakentästä. Kuvassa näkyy tiet tumasta aivan solupintaan asti.

• ARF on ADP-ribosylaatio faktori ja se toimii endoplasmisessa verkostossa ja Golgin laitteessa. ARF1 ja ARF4 sijaitsevat varhaisessa Golgissa c-s osassa ja ARF3 sijaitsee trans- Golgin verkostossa TGN.

ADP-ribosylation factor (ARF) proteins have distinct localizations and functions in the endoplasmic reticulum (ER)–Golgi system. ARF1 and ARF4 localize to the early cis-Golgi and ARF3 specifically localizes to the trans-Golgi network (TGN).

• ARF1 sitoutuu keramidin siirtäjään (CERT) ja FAPP2:een välittääkseen keramidien ja glykosyylikeramidilipidien kuljetusta cis-Golgista trans-Golgiin. Lisäksi se rekrytoi COPII, GGA ja AP1 Golgin laitteesen.

In addition to the recruitment of coat proteins (coatomer complex I (COPI), GGA (Golgi-localized, γ-ear-containing, Arf- or ADP-ribosylation factor-binding protein) and adaptor protein 1 (AP1)) to the Golgi, ARF1 binds to ceramide transfer (CERT) and FAPP2 to mediate the transport of ceramide and glucosylceramide lipids from the cis-Golgi to the trans-Golgi.

• ER-Golgi välitilassa (ERGIC) ARF1 ja sen guaniininukleotidia vaihtava faktori (GEF), CBF1 vaikuttavat COPII kanssa yhdessä säädellen lipidipisaroitten muodostumista ja työskentelevät useitten virusten replikaation hyväksi.
• http://www.scripps.edu/news/scientificreports/sr2008/cb08balch.html
  

At the ER–Golgi intermediate compartment (ERGIC), ARF1 and its guanine nucleotide exchange factor (GEF) GBF1 act with COPII to regulate the formation of lipid droplets and for the replication of several viruses.

• Kalsiumista riippuva säädellyn sekretion aktivaattoriproteiini (CAPS) rekrytoituu transGolgiin(TGN) ARF4:n ja ARF5:n toimesta.

CAPS (Calcium-dependent activator protein for secretion), which is involved in regulated secretion, is recruited to the TGN by ARF4 and ARF5.

...
Tästä taas palaan Paul Spearmanin kirjaan ja kappaleeseen GGAs, Arf proteins and Assmebly (Suomennosta sivulta 78)

GGA proteiinit ovat clathriiniin liittyneitten tekijöitten perhe, mikä osallistuu proteiinien lajitteluun. GGA proteiinit rekrytoidaan kalvoon suoralla GTP-ARF interaktiolla. Eräässä tutkimuksessa GGA2 ja GGA3 puuttuminen odottamatta lisäsi viruksen vapautumista, viitaten negatiiviseen modulatoriseen osuuteen viruspartikkeleitten tuotossa (2008) Jos GGA oli yliexspressoituna, estyi retrovirusten vapautuminen myöhäisesta domaanista riippumattomalla tavalla.
Partikkeleitten tuotannon estyminen vaatii intaktin Arfia sitovan domaanin, mikä viittaa Arf- proteiineilla olevan osuutta virioitten materiaalin kokoontumisessa. Arf-proteiinien puuttumisesta seuraa huonontunut kalvoon sitoutuminen ja virionien tuotannon puutteita. Arf-proteiineilla saattaa sen takia olla tärkeä osa Gag polyproteiinin liikennoinnissä ja interaktioissa plasmakalvoissa.

• STRATEGIAN ETSINNÄSSÄ MAINITAAN MYÖS TÄMÄ:
• http://www.drexelmed.edu/Home/AboutOurFaculty/SimonCocklin.aspx

Current Major Projects

Cellular biology and host cell protein interactions of the HIV-1 MA protein: The Gag polyprotein is a structural protein that plays a central role in the late stages of viral replication. The Gag polyprotein consists of several domains, three of which are functionally conserved among retroviruses: the nucleocapsid (NC) domain; the capsid (CA) domain; and the myristoylated matrix (MA) domain. The HIV-1 MA protein, encoded as the N-terminal portion of Gag, is a small, multifunctional protein responsible for regulating various stages of the viral replication cycle.

....Several studies have either directly or indirectly demonstrated the interaction of MA with a number of cellular factors.

These include

the minor phospholipid, phosphatidylinositol (4,5)-bisphosphate [PI(4,5)P2],

AP-2, and AP-3 clathrin adaptor complexes; AP= adaptor protein)

HO3, a histidyl-tRNA synthetase,

the translation elongation factor 1-α;

the polycomb group protein embryonic ectoderm development (EED);

the suppressor of cytokine signaling 1 (SOCS1) protein;

calmodulin (CaM);

and the adenosine diphosphate ribosylation factor (Arf) proteins.

Antiviral strategy targeting Gag polyprotein

http://www.drexelmed.edu/Home/AboutOurFaculty/SimonCocklin.aspx

HIV-1 is a small virus that expresses only 16 proteins. In order for HIV-1 to replicate and cause disease, its proteins must interact with and usurp the normal functions of host cell proteins. This interplay between viral and host proteins is evident at virtually every step in the HIV replication cycle, from binding and entry to particle release. Research in my laboratory is focused upon two main areas of HIV-1 research: small-molecule inhibitor discovery and the identification and investigation of host cell proteins that critically interact with the HIV-1 Gag protein. We have adopted a multidisciplinary approach to researching these areas, combining data from computational, biochemical, biophysical, virological, and structural investigations to achieve our goals. We actively collaborate with research groups at Drexel University College of Medicine, University of Alabama at Birmingham, University of Pennsylvania, Johns Hopkins University, Dana Farber Cancer Institute (Harvard University) and the Southern Research Institute.

Current Major Projects

Cellular biology and host cell protein interactions of the HIV-1 MA protein: The Gag polyprotein is a structural protein that plays a central role in the late stages of viral replication.

The Gag polyprotein consists of several domains, three of which are functionally conserved among retroviruses:

• the nucleocapsid (NC) domain;
  
• the capsid (CA) domain;
  
• and the myristoylated matrix (MA) domain.
  

The HIV-1 MA protein, encoded as the N-terminal portion of Gag, is a small, multifunctional protein responsible for regulating various stages of the viral replication cycle. Functional studies have revealed that the matrix protein (MA) of HIV-1 is critically involved in key processes including the intracellular localization of the Gag polyprotein, the incorporation of the viral envelope glycoprotein into virus particles, and early postentry events.

Moreover, several lines of research indicate these roles may be dependent upon MA interacting with host proteins, yet relatively little is known about the identity or role of these cellular co-factors. Several studies have either directly or indirectly demonstrated the interaction of MA with a number of cellular factors. These include the minor phospholipid, phosphatidylinositol (4,5)-bisphosphate [PI(4,5)P2], AP-2, and AP-3 clathrin adaptor complexes; HO3, a histidyl-tRNA synthetase, the translation elongation factor 1-α; the polycomb group protein embryonic ectoderm development (EED); the suppressor of cytokine signaling 1 (SOCS1) protein; calmodulin (CaM); and the adenosine diphosphate ribosylation factor (Arf) proteins.

Given the breadth of functions of the HIV-1 MA protein in both the early and late stages of the viral life cycle, we believe that MA may participate in a larger number of interactions with host cell factors than previously appreciated and that each interaction may itself modulate the interactions that the HIV-1 MA protein is capable of by alteration of the structure of the protein. We have recently performed an exhaustive yeast two-hybrid (Y2H) screen, using HIV-1 MA as bait, and against a cDNA library from primary human leukocytes and activated mononuclear cells. This screen has resulted in the identification of a number of novel host cell protein interactors, in addition to the discovery of proteins previously demonstrated to be required for HIV-1 replication. Interestingly, a common theme among the hits is the participation in intracellular protein transport processes. We are currently confirming and investigating these hits with a view to an improved understanding of the role of the HIV-1 MA protein within the HIV-1 replication cycle and the possibility of identifying new critical interactions that may be targeted therapeutically.

Small-molecule inhibitor discovery: Combination anti-HIV therapy, commonly referred to as highly active antiretroviral therapy, has led to a dramatic reduction in mortality and morbidity in HIV-infected patients. Currently more than 25 antiretroviral drugs are available to treat HIV infection. The majority of them target the HIV-1 reverse transcriptase (RT) and protease enzymes. Recently, antiretroviral drugs that inhibit the viral integrase, the six-helix bundle core formation of the gp41 transmembrane protein, or the host cell protein CCR5 required for virus–cell fusion have been approved for the clinic. Despite these successes, current therapies for HIV-1 are limited by the development of multidrug-resistant virus and by significant cumulative drug toxicities. The development of new classes of antiretroviral agents with novel modes of action is therefore highly desirable and is a driving force for the pursuit of small-molecule inhibitors of other, more difficult viral targets, such as the viral regulatory and accessory proteins. We are currently exploring small-molecule targeting of the HIV-1 Gag (matrix and capsid domains) as an antiviral strategy.

Figure 1. Field point representation of first generation CA inhibitor compound, I-XW-053, generated using FieldTemplater (Cresset BioMolecular Discovery, Welwyn Garden City, Hertfordshire, UK; www.cresset-group.com). Blue field points (spheres) highlight energy minima for a positively charged probe, red for a negative probe. Yellow spheres represent an attractive van der Waals minima for a neutral probe and orange spheres represent hydrophobic centroids. Oxygen atoms are shown in red, nitrogen in blue. The size of the points is related to the strength of the interaction.

Small-molecule modulation of the HIV-1 capsid (CA) protein―The HIV-1 capsid (CA) is an essential viral protein that performs two major roles in the life cycle of HIV-1: one structural, in which it forms a protein shell that shields both the viral genome and the replicative enzymes of HIV-1, and the other regulatory, in which the precise temporal disassembly of this shell coordinates postentry events such as reverse transcription. The CA protein is composed of two domains: the C-terminal domain (CTD) and the N-terminal domain (NTD). Both of these domains make critical inter- and intradomain interactions that are critical for the formation of the capsid shell. The NTD of the capsid protein is the structural anchor for the formation of the hexameric lattice by which the HIV-1 capsid assembles. The stability of this hexameric lattice, which is also conferred by the NTD, regulates the precise temporal series of replicative events after fusion; capsids that are too stable or too unstable do not enter into reverse transcription correctly. Therefore, in theory, any compound that disrupts the normal interactions of the capsid—whether by inhibiting assembly, accelerating disassembly, or artificially stabilizing the core—should attenuate the virus. The essential roles played by capsid within the HIV-1 life cycle, coupled with the existence of known compounds with the ability to disrupt CA-CA interactions, make the capsid’s hexamerization interface a new, attractive therapeutic target. As such, we have employed a virtual screening strategy to identify small molecules with the potential to alter assembly of HIV-1 CA by perturbation of the N-terminal domain (NTD-NTD) hexamerization interface. This strategy has resulted in the identification of a number of compounds, which after size reduction and optimization of their physical-chemical properties, inhibited the replication of a diverse panel of primary HIV-1 isolates in peripheral blood mononuclear cells (PBMCs), while displaying no appreciable cytotoxicity. This antiviral activity was restricted to HIV-1 as determined by cytopathic effect assays against a panel of DNA- and RNA-based viruses. The direct interaction of the compounds with the HIV-1 CA protein has been quantified using surface plasmon resonance (SPR) and isothermal titration calorimetry. Moreover, SPR studies using CA proteins mutated in the compounds’ proposed binding region confirm that residues involved in the NTD-NTD interface are required for interaction. We are currently applying medicinal chemistry approaches to improve the efficacy of these compounds.

Figure 2. Surface rendering of HIV-1 MA showing the residues that form the collective compound binding site, along with the docked structures of selected compound hits.

Targeting the HIV-1 matrix (MA) protein phosphoinositide [4,5] bisphosphate (PIP2)-binding site―The HIV-1 matrix (MA) protein is a structural protein critically involved in both pre- and postintegration stages in the life cycle of the retrovirus. The HIV-1 MA protein has long been known to be crucial for virion assembly, functioning to target assembly to the plasma membrane and facilitating the incorporation of the envelope glycoproteins, gp120 and gp41, into nascent virions. The details regarding its precise function in the early stages of HIV-1 replication are less well defined.

Binding of MA to phosphatidylinositol (4,5)-bisphosphate [PI(4,5)P2] and the conformational changes that this interaction elicits are key steps in the replication of HIV-1. The high degree of conservation of this region, coupled with its modulatory effect on the structure of the MA protein, makes the MA PI(4,5)P2-binding site a potentially attractive antiviral target. As such, we initiated a structure-based in silico screen to identify novel small molecules with the potential to bind to HIV-1 MA within this region. This approach yielded the identification of four compounds that bind to the HIV-1 MA protein (as judged by surface plasmon resonance and nuclear magnetic resonance) and inhibit the replication of primary HIV-1 isolates in PBMCs with half-maximal inhibitory concentration (IC50) values of 9 to 30 µM. These compounds display specificity to retroviruses, inhibiting HIV-1 and simian immunodeficiency virus (SIV), while showing no effect on other DNA- and RNA-based viruses and little or no cytotoxicity up to 100 µM. Moreover, these four compounds can be grouped into three classes: early-stage inhibitors, late-stage inhibitors, and one compound that appears to disrupt both early and late events. With these exciting results now in hand, we are further investigating their precise mode of action and applying medicinal chemistry approaches to improve the efficacy of these compounds.

Lancet about HIV control

he Lancet, Volume 378, Issue 9809, Pages e23 - e25, 17 December 2011

<Previous Article|Next Article>

doi:10.1016/S0140-6736(11)61136-7Cite or Link Using DOI

Published Online: 18 July 2011

Antiretroviral prophylaxis: a defining moment in HIV control

Salim S Abdool Karim a b, Quarraisha Abdool Karim a b

A defining moment in the global AIDS response has been reached. The discourse is no longer about HIV prevention or HIV treatment; it is now about HIV control through the implementation of antiretrovirals as key components of combination interventions. Barely a year ago, visions of HIV control would have been considered far-fetched. The impetus for this change in mindset, which has been building since the XVIII International AIDS Conference in Vienna last year, emanates from the compelling eviden ...

Uutta tekniikkaa Ruotsissa HIV viruksen nopeampaan diagnosointiin

SMI tiedottaa, että on olemassa uusi ruotsalainen tekniikka jäljittää HIV virus nopeammin. Ruotsalaistutkijat ovat konstruoineet hyvin herkän mitauslaitteen, joka voi jopa vain muutaman viikon sisällä osoittaa, jos joku on saanut HIV tartunnan tai ei.

Ny svensk teknik för att spåra hiv kan få stor betydelse spridningen av hiv. Svenska forskare har konstruerat en mycket känslig mätutrustning som på bara några veckor kan visa om någon smittats med hiv eller ej.

Laitteen kehittämiseen on kulunut kaksikymmentä vuotta. Tällä ruotsalaistekniikalla tullee olemaan suurtakin merkitystä HIV-viruksen leviämiselle. Mittaustekniikka on hyvin herkkä, kertoi Ekot 29.4. 2011.

Nykytilanteessa voi yksilöt joutua odottamaan koevastaustaan kuukausia( mikä muuten ei ole viruksen pandemisuuden huomioon ottaen ollenkaan hyväksyttävissä oleva asia!) Biotekniikan tohtori Lundin Teknisestä Korkeakoulusta Martin Hedström ja eräs konstruktoivista henkilöistä ovat sitä mieltä että HIV viruksen varhainen havaitseminen on hyvin tärkeä seikka.

Tämä tulee merkitsemään, että on mahdollisuuksia on leviämisen vähentymiseen ja voitaneen asettaa myös hoito aiemmin alkuun, millä taas lie suuria etuja yksilölle, jota HIV on kohdannut, sanoo M Hedström. Laitteen konstruoimiseen on mennyt 20 vuotta ja se mahtuu kenkälaatikon kokoiseen tilaan. Laitteisto voi mitata äärimmäisen pieniä pitoisuuksia myrkkyjä, viruksia tai muita aineita nesteissä. Käyttöalue on laaja, jopa bioterrorismin alueella sitä voidaan käyttää, esim vesilähteitten valvonnassa ja myrkkyjen etsinnässä. Maailman johtava lääkeaineitten ja analyysivarusteitten arvioitsija, amerikkalainen lääketehdas FDA on myös kiinnittänyt huomionsa tähän ruotsalaiseen keksintöön ja tulee kokeilemaan ja arvioimaan sen syksyllä. Kolmannen maailman tarpeisiin metodi on yksinkertainen, nopea ja edullinen, esim koleran diagnosoimiseen kaivovedestä tai ihmisen HIV-tartunnnan selvittämiseen. Ajan mittaan tietysti tutkijat tahtovat metodia voitavan käyttää myös kolmannessa maailmassa, jolloin kustannusten täytyy aleta. Miten laite toimii? Mittariosassa on kultapinta, johon on kiinnitetty vasta-aineita, jotka tunnistavat mitattaviksi valitut aineet. Aineen kiinnityttyä kultapinnan vasta-aineisiin kehkeytyy mitattavissa oleva elektrinen impulssi, jonka laite rekisteröi. Bo Mattiasson, biotekniikan professori, antaa esimerkin laitteen kyvyistä tunnistaa äärimmäisen matalia pitoisuuksia- _ Jos sinulla on yksi pala sokeria ja liuotat sen Itämereen, joka on 21 200 kuutiokilometriä volyymiltaan ja sekoitat kunnolla, saat sellaisen konsentraatiointervallin, jonka tämä mittausmetodi pystyy paljastamaan. Nyt voidaan laitetta jo käyttää jäljittämään vedessä olevia myrkkyjä ja voidaan antaa nopeampai koevastauksia HIV-testissä; voidaan myös jäljittää lääkeaineitten epäpuhtauksia. Laitetta aiotaan nyt jatkokehitellä siten, että varttitunnissa saadaan tietää, jos jollakulla on multiresistenttejä bakteereita. Nykyisin vielä kestää kokonaisen päivän ennenkuin saadaan vastaus ja päästään hoitamaan. Tällä hetkellä vielä kompromittoituu aikatekijä, kustannukset ja potilaiden tarpeet olennaisesti.
Nykytilanne Ruotsissa:

Strukturfel inom vården missar hivfall bland asylsökande

Sedan 1 juli 2008 är landstingen skyldiga att erbjuda nyanlända asylsökande hälso-undersökningar som en del i det hivpreventiva arbetet. Trots det genomförde landstingen hälsoundersökningar hos endast 38 procent av alla nyanlända asylsökande förra året.