Leta i den här bloggen

Visar inlägg med etikett H9N2. Visa alla inlägg
Visar inlägg med etikett H9N2. Visa alla inlägg

tisdag 13 december 2016

Lintuinfluenssoista yleistä.

Vuodesta 2014 tammikuusta  merraskuulle 2016 on  77 maasa kierrellyt yhteensä 13 lintuinfluenssaviruskantaa.  Purkauksia hoidettaessa on tuhottu satoja miljoonia siipikarjalintuja.
ihmisille vaarallisimpia näistä 13 viruksesta on tyypit  A H5N1 ja A H7N9 sekä A H9N2.
 Lisäksi mainittavia ovat  sikainfluenssavirukset A H1N1 ja A H3N2, mutta näihin on jo rokotus olemassa.

WHO antaa tietoa  A H7N7  viruksesta,  eräästä  fatal case- tapauksesta sekä  AH7N9 influenssasta ihmisellä.

  Control of Communicable Diseases Manual 20th Edition.
American Public Health Association (2015). APHA Press, Washington DC. ISBN: 978-0-87553-018-5
 Koska  A- lintuinfluenssaviruksilla on 18  H ja 11 N( neuraminaasi)  merkitsijää olemassa  niin kombinaatioita näistä pintaantigeeneistä  löytyy useita.

H5N1, H5N2, H5N3, H5N6, H5N7, H5N8, H5N9.
 H7N3, H7N7, H7N8, H7N9
H9N2
Sikainfluensaviruksia:
H1N1, H3N2.

Tässä nyton koossa aika monta kantaa. .

tisdag 22 januari 2013

H9N2 virukset

H9N2 lintuinfluenssaviruksista tehty katsaus  on osoittanut, että tämä virus on vakiintunut  Etelä-Kiinassa kananpoikiin ja villeihin (?) kanalintuihin (viiriäisiin)  ja sitä on löydetty  porsaista 1990-puolivälistä (Guan et al, 1999, 2000; Xu et al. 2007; peiris et al. 2001).

Geneettinen analyysi Kiinassa  kiertävästä H9N2- lintuinfluenssaviruksesta viittaa siihen, että on olemassa kaksi päälinjaa  siipikarjassa:
  •  A/Duck/Hong Kong/Y280/97-kaltainen 
  •  A/Quail/Hong Kong/G1/97-like (Guan et al 2000; Xu et al. 2007).
Jälkimmäinen, viiriäisvirus,  omasi kuusi sisägeeniä, jotka olivat samat kuin  vuoden 1997 Hong Kongin A H5N1 viruksessa. Jatkuvasta H9N2-virusten ja H5N1-virusten  kiertelystä Etelä-Kiinassa  on seurannut moninaisia uudellen järjestymiä virusten genotyypeissä viime vuosina (Xu et al. 2009).

1990 luvun  lopulla  on raportoitu useita H9N2- purkauksia  Koreasta, Keski-Idästä ja Euroopasta (Alexander 2003, 2007; Cameron  et al 2000). H9N2 virukset,  jotka kiertelivät Keski-Idässä,  olivat  geneettisesti  viiriäisviruslinjan  kaltaisia (Aamir et al. 2007; Cameron et al. 2000).

Vuonna 1999 havaittiin kahdella lapsella ensimmäinen ihmisessä esiintyvä  H9N2 lintuinfluenssavirusinfektio Hong Kongissa. Lapsilla esiintyi lieviä ylempien hengitysteiden infektioita. (Peiris et al. 1999). Hong Kongin  ihmisistä eristetyt H9N2- virusisolaatit olivat  geneettisesti myös tätä viiriäisviruslinjaa.

 Mutta vuonna 2003  esiintyi  jälleen  H9N2 virusta ihmisissä   Hong Kongissa ja tällä kerralla  ne olivat  toista mainittua päälinjaa: A/Duck/Hong Kong/Y280/97- kaltaisia viruksia (Butt et al. 2005).
Vuonna 2008 joulukuussa raportoitiin  kahdenkuukauden ikäisestä vauvasta  Hong Kongissa  H9N2-infektio.

Vuoteen 2009 mennessä  oli tullut  pientä näyttöä siitä, että tämä virus alkoi  kehittää ihmisestä toiseen siirtyvyyttä.   (Kirja julkaistiin 2009).
Kappaleen loppulauseessa mainitaan, että  H9N2 viruksella, jota nyt on  monessa Euraasian maassa, on kaksinaista tai ihmisreseptorispesifisyyttä (Matrosovich et al  2001) ja H9N2 viruksen alatyypin mahdollisuudet  jatkaa kehittymistä pandemiseksi virukseksi ovat suuret. .


LÄHDE: Hui-Ling Yen, Robert G. Webster.
Other subtypes of  pandemic potential. IN the article:: Pandemic influenza as a current threat. (2009)
In the book: Compans R W et al. Vaccines for pandemic influenza (2009)

H6 virukset

H6 virusalatyyppejä on purkauksittain esiintynyt siipikarjassa monessa Euraasian maassa viime vuosina, kertoo Alexander vuonna 2007.

Asiasta on tehty  katsauksia  Kiinassa 2000-2005, ja niistä käy ilmi, että H6N1 ja H6N2 viruksia esiintyy pienikokoisessa siipikarjassa ja kasvatetuissa hanhissa (Cheung et al.  2007). Näiden esiintyvien H6-virusten merkitys Etelä Kiinassa on se, että ne ovat  jälkipolvea A/teal/Hong Kong/W312/97  ( H6N1) virukselle,   jolla on  97% homologiaa  kuudessa sisägeenissään  ja NA-geenissä    H5N1- viruksen  ihmisessä todettuun  isolaattiin A/Hong Kong /156/97 (Hoffmann et al. 2000).

Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana  on havaittu  samanaikaisevoluutiota ja samaan aikaan kiertävyyttä  H5N1- viruksella, H9N2-viruksella  ja H6N1 viruksella  Etelä- Kiinassa ja tästä on kehkeytynyt uudelleen järjestäytynyttä  alatyyppiä, joihin kuuluu H6N2 viruksia, samoin kuin moninaisia  H6N1 ja H6N2 virusgenotyyppejä (Chin  et al. 2002, Cheung et al. 2007).

LÄHDE: Hui-Ling Yen, Robert G. Webster.
Other subtypes of  pandemic potential. IN the article:: Pandemic influenza as a current threat. (2009)
In the book: Compans R W et al. Vaccines for pandemic influenza (2009)