Siis onko sillä mahdollisuuksi menna ihon tqi kalvojen läpi fysikokemiallisten ominaisuuksien takia. Disseminoitunut kuva kuehkoista viitaisi muuhun kuin vain pelkkään ilmateitse tulleeseen infektioon, muta tämä on vain oma pohdintani. kutienkin joku kiinassakin on ihmetellyt voisiko virus mennä ihon läpi jotenkin. Ajttelin aamulla: Ainakaan se ei tule hiuksista eikä kai selänkään läpi.
https://www.chinadaily.com.cn/a/202002/21/WS5e4f960ba3101282172795d8.html
"A rumor claims that the novel coronavirus can enter a person's body through the skin.
In fact, the novel coronavirus is unlikely to enter the human body
through the skin. It is mainly spread through respiratory droplets and
direct contact with a carrier.
Washing your hands properly and frequently is an effective way to
avoid virus transmission, according to Zhou Qi, an academician of the
Chinese Academy of Sciences".
Eilen luin artikkelia virusten pääsystä ihmissoluun: entry , internalization, sillä osilla viruksista o kyky käyttää solukalvolla ilmenevää fosfolipidiä fosfatidyyliseriiniä avustamaan kehoon pääsyssä, muta koronavirustqa ei lueteltu niihin kykeneviin viruksiin mukaan, muta onhan nyt uusi virus, onko se yhtä kykenemätön käyttämanään PVEER- reseptoritietä kuin entiset koronavirukset?
Mikäli se on , silloinhan sen varallisuusluokka entistään nousee ebolan tasoonkin asti siitä näkökohdasta, muta sen letaalisuus taas ei ole ebovin luokkaa.
Kellä taas on tarjolla niitä fosfatidyyliseriinejä solupinnoilla? Eräissä soluissa esiintyy pinta PS jo funktionaalissti. Mutta yleensä se on huonontuneen ja ikääntyneen solun merkki. Arveltavasti näitä PS- signaaleita on vanhemmalla ja huonokuntoisella väestöllä enemmän esillä, myös energiavaje nostaa niitä esiin solupintoihin. Jota niitä saa painettua solun sisään, täytyisi ensinnäkin pitää hyvää kuntoa, syödä riittävän energistä, jotta solupumput toimivat kunnolla ja voivat pidättää PS- solukalvojen sisäpinnoilla. Se vaatii energiatilaa. Tietystikään ihmiset eivät nuorene, mutta ikääntynytkin voi olla hyväkuntoinen ja virkeä ja harrastaa aktiivisti jotain. Tämä on vain yksi seikka. Kaikenlaiset taudit tietysti ovat elimistön stressitilaa ja vaikuttaa solukalvojen funktioon.
SARS on kiireinen virus ja pienessä ajassa nyhtää kehosta itselleen suuren määrän rakennetarvikkeita ja käyttää juuri kalvorakenteitten muokkausta tehokkaasti hyödyksi, ja jos ihminen jo on huonossa energiatilassa ja sairas, sen aiheuttama solutuho lähtiäisiksi voi koitua koko isäntäyksilön tuhoksi eikä vain infektoituneen solun katoamiseksi. Tubibakteeri joka myös valitsee mielellään keuhkon, kapseloituu siellä hyvin vahvojen lipirakenteitten sisään ja käyttää mm myristylaatiota. Sen sijaan koronavirus ei käytä myristylaatiota, vaan ihmisen tärkeintä kehonsyntetisoimaa rasvahappoa palmitiinihappoa C16:2, se on hyvin tärkeä rasvahappokoko, joka on rasvahappojen raiteistossa aivan kuin keskusasema, "centralstation" ja jota vastaan keho ei mitenkään taistele missä tahansa sitä ilmenee, se on tärkeä "oma itse" rasvahappo. Ajatelin tänään saada jostain lähteestä tietää minkälaista kalvomateriaalia tämä uusi CoV kehittää ympärilleen ja millä se kattaa kaikki pintansa, muta taitaa olla liian varhaista ja vaarallista aihepiiriä. Tubi puolestaan on saanut tarkat kartat kuorirakenteestaan ja rasvamolekyylistruktuureistaan.
Oli hyväkun nCoV-19 nimettiin SARS- ja SL -ryhmään (SARS Like), sillä sen genominen rakenne on lähempänä SARS-1 virustga kuin MERS- virusta. Erästäkin kaavakuvaa vertaillessani huomaan että esim struktuurigeeni 4 puuttuu SARS- ryhmältä muta on MERS- ryhmässä. Sen sijaan SARS- ryhmä struktuurigeeneissä 3 ja 8 on tapahtunut ikäänkuin edelleen erilaistumista. Ennen li ikäänkuin kaksiosainen struktuurigeeni SARS.1:llä, muta nyt sen sijaan on kuin struktuurigeeni ja uusi nsp-kaltainen tuntematon proteiini tullut ilmi. Siis kirjoitan vielä näin. Ennen oli 3a ja 3b struktuurigeenit ja 8a ja 8b struktuurigeenit ja nyt on 3 ja 8 struktuurigeenit ja sekä 3 että 8 orfista jotain proteiinia. Yleensä kaikki nsp proteiiniton ollut vain ORF1a/ORF1ab kohdasta ja nyt on kuin uuta nsp:tä jota koetetaan hahmottaa mitä se tekee. Näin olen käsittänyt. Jos tämä on väärä käsitys , oikasen sitten myöhemmin, kun luen tätä päivityksenä. Toistaiseksi merkkaan omiin muistiinpanoihini tuon muutoksen ( mahdolliset nsp17 ja nsp18 hypoteesina).
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar