Sosiaali- ja Terveysministeriön(STM retroaktiivista punnintaa Suomen suhtautumisessa uuteen pandemiaan sen alussa ja aikana ja nyt, kun virus on tehnty varianttikierroksensa Alfa, Beta, Gamma, Delta Omikron BA.1, BA.2, ( Ba.3), ja nyt on nostamassa syjsyllä ilmeneväksi todennäköiseksi huipuksi huipuksi BA.4 ja BA.5 varianttejaan ja samalla jatkaa kaikenlaisten rekombinaatioitten X ilmentämistä ja aaltoilee eri tahtia eri maissa:
"Kirsi Varhilan mielestä koronanhoito onnistui erinomaisesti, kunnes tapahtui poliittinen käänne
Esimerkiksi nuoriin ja vanhuksiin osuneet rajoitukset olivat Varhilan mukaan hinta elämän suojelemisesta. ”Se oli STM:n valinta”, hän sanoo, ja toteaa kaiken muuttuneen alkuvuonna.
Kirsi Varhila ja Krista Kiuru olivat kahden vuoden ajan Suomen keskeisiä koronapäättäjiä. Kuva marraskuulta 2020.
”Nostimme elämän säilyttämisen keskeiseksi kriteeriksi.”
Esimerkiksi HS:n toukokuussa julkaisemassa jutussa useat virkamiehet, tutkijat ja sairaanhoitopiirien edustajat katsoivat STM:n ajaneen Kiurun johdolla ylikireitä rajoituksia ja sivuttaneen asiantuntijoiden näkemykset.
Varhilan mukaan pandemian aikana päättäjien yhtenä vaihtoehtona oli antaa viruksen levitä nopeasti, jolloin lyhyt mutta korkea tautihuippu olisi saattanut aiheuttaa paljon kuolemia.
”Me valitsimme tietoisesti matalan huipun, joka sitten pitenee. Lasten, nuorten, ikäihmisten ja muiden sosiaalisia kohtaamisia karsittiin. Se oli hinta siitä, että nostimme elämän säilyttämisen keskeiseksi kriteeriksi. Kyse on valinnoista, ja tämä oli STM:n valinta.”
Käänne koronajohtamisesta tapahtui Varhilan mukaan nopeasti tämän vuoden alussa.
Vielä loppiaisen aikaan Kiuru ja STM ajoivat kansallista etäkoulusuositusta joululomilta palaaville koululaisille. Hallitus ei kuitenkaan siihen enää taipunut, ja alkuvuodesta rajoitukset purettiin – Varhilan mielestä jonkin verran liian nopeasti.
”On unohdettu, että virus on yhä täällä.”
Helmikuussa Kiuru jäi perhevapaalle, ja perhe- ja peruspalveluministeriksi nousi Aki Lindén (sd). Lindén on toistuvasti tuonut esiin huolensa siitä, että koronavirukseen liittyvien kuoleman määrä on Suomessa ollut tänä vuonna suurempia kuin aiemmin. Hän ei kuitenkaan näytä varsinaisesti tehneen asialle mitään.
Varhilan mukaan Lindénillä tai STM:llä ei enää alkuvuodesta ollut mahdollista ylläpitää silloisia rajoituksia tai saada hallituksessa läpi uusia.
”Poliittisesti tilanne oli se, että enää ei haluta mitään rajoituksia. Tilannekuva kääntyi helmikuussa sote- ja koronaministeriryhmissä siihen, ettei ollut enää mahdollista tehdä toimenpiteitä.”
Hän sanoo itse pitävänsä koronavirusta yhä vakavana.
”On unohdettu, että virus on yhä täällä. Sairaalahoidon tarve on jälleen kasvanut. Oletus oli, että nousu alkaisi tänäkin vuonna heinäkuulta, mutta tällä kertaa se alkoi aikaisemmin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ennakoinut, että neljännet rokotteet annetaan syksyllä. On hyvä kysymys, onko se liian myöhäistä.”
Sdp-taustainen Varhila nousi STM:n kansliapäälliköksi lokakuussa 2019 työskenneltyään ministeriössä aiemmin ylijohtajan tehtävissä. Hänen keskeinen projektinsa piti olla sote-uudistuksen edistäminen, mutta pian pandemian hoito vei valtaosan ajasta.
”Toivottavasti työuralle ei tule toista tällaista jaksoa. Pahimpina aikoina mentiin pätkiä 4–5 tunnin yöunilla. En tiedä, kuinka pitkään menee, että sen ajan pystyy itse käymään analyyttisesti läpi.”
Vaikka Varhila katsoo Suomen onnistuneen pääpiirteittäin hyvin, sotkujakin on mahtunut matkaan: maskit, rajat, koronapassi ja niin edelleen.
Kansliapäällikön roolina oli esiintyä paljon mediassa ja ottaa palauteryöppy vastaan.
Monille Varhila jäi mieleen esimerkiksi kasvomaskien hyödyn vähättelystä. Hänen mielestään suuri yleisö ei ymmärtänyt, ettei hän esitellyt julkisuudessa henkilökohtaisia mielipiteitään. Hän seisoo yhä lausuntojensa takana.
”Vetosin pätevään tieteelliseen kirjallisuuskatsaukseen. Kansliapäällikkö on harvoin asiantuntija, mutta kansliapäällikkö toteaa sen, mikä on virkavalmistelussa tullut esiin. Virkakantamme selvityksen perusteella oli, ettei maskeista sellaista hyötyä ole. ”
Hän tosin myöntää ministeriön myös seuranneen aktiivisesti sitä, riittääkö maskeja sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin.
Varhila
vietti hallituksen kanssa pitkiä aikoja neuvotteluissa Säätytalolla.
Kuvassa hän poistuu talolta yhdessä silloisen sosiaali- ja
terveysministerin Aino-Kaisa Pekosen (vas) kanssa huhtikuussa 2020.
Selkeäksi epäonnistumiseksi Varhila nostaa Helsinki-Vantaan lentoaseman alkuvaiheen ongelmat terveysturvallisuudessa. Lentokenttään tiivistyi hänen mielestään koronajohtamisen laajemmat epäselvyydet vastuunjaosta.
”Kun lentokentällä huseeraa seitsemän eri viranomaista ja kenelläkään ei ole johtovastuuta, niin palloa heitellään edestakaisin. Eli kysymys on siitä, kuka aidosti johtaa häiriötilannetta, joka koskee useaa eri hallinnonalaa. Se konkretisoitui lentokentällä.”
Testitodistusten vaatiminen matkustajilta kaatui syksyllä 2020 perustuslakivaliokuntaan. Hallituksen esitys oli valmisteltu hätäisesti. Varhilan mukaan myös hänellä ja STM:llä on syytä katsoa peiliin. Lainsäädäntöä ei ikinä pitäisi tehdä niin tiukalla aikataululla, hän toteaa.
Ylipäätään lukuisat kiireellä valmistellut lainmuutokset aiheuttivat sekaannusta. Keväällä 2021 kuntosalit jäivät hetkeksi auki, kun aluehallintovirastot (avit) tulkitsivat STM:n valmistelemaa lainsäädäntöä eri tavoin kuin Varhila ja Kiuru. He syyttivät ensin aveja, mutta lopulta STM joutui itse valmistelemaan uuden esityksen.
”Säädettävien lainmuutosten määrä oli ihan tajuton. Kuulemiskierrokset kestivät joskus alle viikon, se oli aivan asiatonta. Normaalissa lainsäädäntöprosessissa olisi ollut kuuden viikon lausuntokierros, niin olisihan sieltä tuokin avin tulkinta tullut jo vastaan.”
Koronapassin kanssa soutamisesta ja huopaamisesta Varhila ei ota vastuuta. Hänen pitää koronapassia esimerkkinä asiasta, joka vain tuupattiin STM:lle.
”Emme me STM:ssä koronapassia kaivanneet esimerkiksi ravintoloiden auki pitämiseksi.”
Varhilan näkemyksiin tiivistyy Suomen koronajohtamisen jakolinja: STM katsoi tehtäväkseen huolehtia vain sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvystä, ja elinkeinoelämän toiminnan edellytyksistä huolehtivat muut.
”Emme me STM:ssä koronapassia kaivanneet esimerkiksi ravintoloiden auki pitämiseksi. Se oli elinkeinon harjoittamista, emme me sitä tarvinneet. Se oli mitä suurimmassa määrin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvaa. Mutta meidän säädettäväksemme koronapassikin lopulta tuli”, Varhila sanoo.
Paluu synnyinkaupunkiin Poriin ja hyvinvointialueen johtoon ei tarkoita, että Varhilan työpäivät olisivat vastaisuudessakaan stressittömiä. Ensi viikon hän viettää erilaisissa tilaisuuksissa Suomi-Areenassa. Puhujapyyntöjä on tullut ”enemmän kuin koskaan”.
Loman jälkeen hyvinvointialuejohtajan tehtävänä on pystyttää hallintorakenteet vuodenvaihteessa voimaan tulevaa uudistusta varten. Työtä riittää, sillä Satakunnan hyvinvointialueella ei ole vastaavaa kuntayhtymäpohjaa kuin joillain muilla alueilla.
”Siihen minulla on vahva luotto, että palvelut jatkuvat pääosin häiriöttöminä. Sote-henkilöstö osaa työnsä. Mutta hallinto pitää saada pystyyn ja siirtää henkilöstö, Satakunnassa yli 9 000 ihmistä, hyvinvointialueen palvelukseen ja saada turvattua heidän palkanmaksunsa. Tällaisista asioista olen aidosti huolissani.”
Kuka?
Kirsi Varhila
Syntynyt Porissa 1961.
Aloitti Satakunnan hyvinvointialuejohtajana kesäkuussa.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö 2019–2022.
Sitä ennen ministeriössä ylijohtajana.
Työskennellyt Länsi-Suomen lääninhallituksessa (sittemmin Lounais-Suomen aluehallintovirastossa) vuosina 2001–2013.
Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar