Tehohoidossa olevaa koronaviruspotilasta käännettiin Seinäjoen keskussairaalassa 2. joulukuuta 2021.
Sairaalahoidossa olevien koronaviruspotilaiden määrä on kasvanut kesäkuun puolestavälistä lähtien.
Torstaina eri puolilla Suomea oli tilastojen mukaan yhteensä 483 koronaviruspotilasta, joista tehohoidossa oli kahdeksan. Viikkoa aiemmin luku oli 464, joista tehohoidossa oli 15. Perusterveydenhuollon osastoilla potilaita on enemmän kuin erikoissairaanhoidossa.
Onko siis syytä huoleen? Onko kyseessä uuden tartunta-aallon alku?
Turun yliopiston virusopin professorin Ilkka Julkusen viesti on rauhoitteleva. Hän ei oikeastaan haluaisi edes puhua uudesta aallosta.
”Tässä ei ole kyse varsinaisesti uudesta epidemia-aallosta, vaan ennemminkin lievästä kasvusta sairaalahoitoa vaativien koronapotilaiden määrässä”, Julkunen sanoo.
”Kevään aikana ja vielä kesäkuussakin laskutrendi oli selkeä. Kesäkuun puolessavälissä hoidon tarve lähti jälleen nousuun. Tämä kertoo siitä, että virusta on ollut liikkeellä koko ajan ja nyt hieman enenevässä määrin.”
Kaikki virusta kantavat potilaat eivät kuitenkaan ole hoidossa koronaviruksen vuoksi, vaan osa tarvitsee sairaalahoitoa muista syistä.
Anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta arvioi HS:lle tiistaina, että osuudet ovat vakiintuneet alkukesään mennessä noin puoleen ja puoleen.
Julkusen mukaan on hyvä viesti, että tehohoidon tarve on vähentynyt. Lisäksi hän huomauttaa, että koronaviruskuolemien määrät ovat tällä hetkellä rokottamisen ja aiemman sairastamisen ansiosta varsin matalalla tasolla.
”Sama trendi nähdään kaikissa länsimaissa, joissa on annettu paljon rokotteita. Kuolemantapaukset eivät enää näytä seuraavan tautitapausten kasvua.”
Todellinen tartuntojen määrä on mysteeri, sillä suurelle osalle väestöä suositellaan kotitestaamista. Kotitesteillä saadut positiiviset tulokset eivät rekisteröidy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään tartuntatautirekisteriin.
Julkunen pohtii, mitä tarkan tapausmäärän tietäminen edes auttaisi. Mitä sen perusteella voisimme tehdä?
”Tässä ei ole mitään ihmetemppuja tehtävissä. Vaikka kuinka poljettaisiin jalkaa, tämä on biologiaa.”
Julkunen huomauttaa, ettei ole olemassa rokotetta, joka varmasti estäisi tartunnan tai poistaisi vakavan taudin riskin täysin. Lisäksi omikronmuunnos tarttuu niin tehokkaasti, että sulkutoimetkaan eivät ole enää osoittautuneet tehokkaiksi eikä niitä pidetä enää kustannustehokkaina.
”Tärkeintä on, että pyrimme tekemään parhaamme sen eteen, että kuolemia ja vakavia tautimuotoja tulisi mahdollisimman vähän.”
Myös sosiaali- ja terveysministeriö on testaus- ja jäljitysstrategiassaan linjannut, että Suomi seuraa sairaalahoidon kuormitusta epidemian mittarina.
Suomalaisille tarjotaan laajalti kolmansia koronarokoteannoksia ja iäkkäille neljänsiäkin annoksia. Lisäksi THL on kertonut aikovansa laajentaa suositusta neljännestä annoksesta loppukesästä.
”Tällä pyritään siihen, että vakavaa sairastumista ja sairaalahoitoisen koronainfektion sairastavuutta voitaisiin vähentää elokuusta eteenpäin hieman nykytilannetta tehokkaammin”, Julkunen sanoo.
Suomessa neljänsien annosten tarjoamista suuremmalle joukolle on vaadittu aina presidenttiä sekä perhe- ja peruspalveluministeriä myöten.
Tärkeintä on Julkusen mukaan kuitenkin pitää mielessä se, mitä varten rokotetaan. Hän korostaa harkittuja päätöksiä.
”Pitää pitää mielessä myös se, että jatkuva rokottaminen voi johtaa siihen, että elimistö tottuu vieraaseen antigeeniin eikä immuniteetti välttämättä enää vahvistu kovin paljon. Sen vuoksi rokoteannosten välillä on hyvä olla tarpeeksi aikaa.”
Koronavirus muuttuu alati. Tällä hetkellä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella pcr-varmennetuista koronavirustapauksista jo noin 80 prosenttia on BA.4- tai BA.5-alavariantin aiheuttamia.
”Turun yliopiston alustavien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että omikronmuunnoksen BA.5-variantti pystyy kiertämään rokotuksen ja aiemman taudin aiheuttamaa immuunisuojaa jopa hieman paremmin kuin aiemmat variantit BA.1 ja BA.2”, Julkunen sanoo.
”Vakavan infektion torjunta ei näyttäisi kuitenkaan olevan heikentynyt, oli variantti mikä tahansa.”
Nyrkkisääntönä voi siis sanoa, että koronavirustaudin esimerkiksi helmi–maaliskuussa sairastanut voi sairastua nyt uudelleen, mutta todennäköisesti ei vakavasti.
”Se ei tarkoita sitä, ettei voisi saada vakavaa tautimuotoa. Jopa kolme tai neljä koronarokoteannosta saaneita kuolee tautiin. Yleensä he ovat olleet iäkkäitä, joilla on heikentynyt kunto tai muuten monella tapaa hauraita”, Julkunen kertoo.
Helpottavaa on se, että rokotetun riski joutua sairaala- tai tehohoitoon on silti paljon pienempi kuin rokottamattomalla. Tämä selviää THL:n epidemian aikana keräämistä tiedoista.
Maailmanlaajuisesti koronavirusrokotteet pelastivat lähes 20 miljoonaa ihmishenkeä ensimmäisen vuoden aikana niiden käyttöönoton jälkeen, selviää Lancet Infectious Diseases -lehdessä kesäkuussa julkaistusta tutkimusartikkelista.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar