WHO on luokitellut tämän sikainfluenssalta ulkoiset proteiininsa hankkineen helposti tarttuvan uuden viruksen A H1N1 pandemiseksi ja kohottanut pandemisen hälytyksen (3) tason, joka on vallinnut vuodesta 2003 lintuinfluenssan A H5N1 riehahdettua, nyt tasoon 5, joka koskee influenssojen tilannetta.
Tämä A H1N1 saattaa olla miedoin versio lintuinfluenssaa, joka on kytenyt kauan Kauko-idässä , sillä siinä on kaksi geeniä lintuinfluenssaperäistä, yksi geeni tavallista ihmisinfluenssaa, joka tietysti on aikanaan ollut myös lintuperäistä.(KAIKKI influenssat ovat joskus olleet lintuinfluenssoja) . Viisi geeniä on nykyisessä A H1N1 viruksessa eri sikainfluenssoista, kaksi Euraasiasta ja kolme lännestä Atlantin takaa.
Geenien nimet ovat joko segmentteinä luetellen numerot 1-8 tai sitten nimillä ja lyhennyksillä lueteltuna. Nämä 8 geeniä koodaavat yhtätoista eri proteiinia. Muutamalla geenillä on vaihtoehtoisluentamahdollisuus ( alternative splicing, alternative reading )
Koska tällainen make-up on aivan uusi maapallolla, ei yksinkertaisesti ole yhtään ihmistä, jolla on juuri tätä vastaan valmiit vasta-aineet, joten jokainen joka saa tartunnan, tulee samalla kuin luonnon rokottamaksi juuri tätä vastaan ja joutuu kehittämään uutena kombinaationa vasta-aineet.
Tämä tartuntareaktio on tapahtunut helposti viime aikoina (huhtikuun 2009 lopulta), mutta kuolleisuus ei ole ollut kovin suuri. Aluksihan pelättiin, että kuolleisuudet voisivat kohota sellaisiksi kuin täysin lintuperäisellä influenssaviruksella, jonka kaikki 8 geeniä ja 11 proteiinia ovat lintuperäisiä (Avian) . Lintuperäiset genomitekijät tuottavat proteiineja, jotka säätävät helposti ihmisen solun genomin apoptoosiin niin nopeasti, että ihmissolun hyvin suuri ja laaja antiviraali järjestelmä ei ehdi ollenkaan käynnistyä. Lintuvirus A H5N1 omaa aivan oman palstansa WHO:n sivuilla jatkuvasti. Nythän sille kehitellään rokotetta erikseen.
Ihmisen genomin suojatekijät ovat kuin mitä hienoin sotaan varustautunut panssaritankki. parhaimmillakin puolustusjärjestelmillä jo tavallisissa sodissakin on jokin vastustajansa, ja joskus pienikin vastustaja voi tuhota isonkin jrjestelmän. Sellainen pieni vastustja on minimaalisen pieni influenssavirus, jos sen arsenaali on hyvin lintumateriaali peräistä tai asteittaiseen evoluutioon strategisesti kehkeytettyä. Influenssavirus jos mikä kehkeytyy darwinilaisittain, ellei aivan kuten ydinfysiikasta tiedetään, stoikkastisesti ja sattumanvaraisesti.
Tässä A influenssaviruksen arsenaalissa on seuraavat geenit ja niiden koodaamat proteiinit:
Segmentti 1. PB2, transkriptaasi, joka sitoutuu isäntäsolun pre-mRNA:n CAP-jaksoon, josta tehdään aluke viruksen mRNA-molekyyliin.
Segmentti 2. PB1, transkriptaai, elongaasi. Tämä geeni voi omata toisenkin geeniluennan ja muodostaa PB1-F2 proteiinia.
Segmentti 3. PA. seriiniproteaasi, endonukleaasi, joka pystyy irrottamaan CAP-osan
Nämä kolme proteiinia muodostavat polymeraasikompleksin jokaisen virus vRNA rihman lenkiksi kudottuun päähän, siten että rihman 5´ ja 3´ päädyt ovat tässä polymeraasikompleksissa saatavilla hyvin lähekkäin , miltei muistuttaen dsRNA hahmoa, mikä tietysti attrahoi NS1 tekijää.
Tällä kompleksimykkyrällä virus voi kirjottaa sitten (+) transkriptejä tai (-) replikaatteja isäntäsolun tekijöitten ja geeniainesmiljöön avustuksella.
RNA- rihman muu osa on kietoutunut nukleoproteiinin(NP) monomeereistä muodostuvan "helminauhaketjun" antamaan tukialustaan ja RNA rihman päädyssä on ympyriäinen RNA- lenkki, jossa nukleotidejä tarkoituksella pidetään toisistaan erillään (single)
Virionissa ilmeiseti lenkit ovat polarisoituneet periferiaan ja polymeraasikompleksit virionin sisäosaan. Mutta kun virus infektoidessaan purkautuu sytoplasmaan, sen jokainen vRNP partikkeli polarisoituu siten, että ne lähtevät RNA- lenkki edellä vaeltamaan kohti tumaa kuin kiilana polymeraaspaketti partikkelin viimeisinä.
Nämä nukleoproteiinit (NP) muodostuvat geenistä, joka on segmentistä 5. Tämä geeni tuottaa runsaasti NP-monomeerejä, joita vaeltaa aluksi tumaa yös proteiinisynteesivaiheesta , kun pakataan uusia vRNA säikeitä uusiksi vRNP partikkeleiksi. Tämä geenisegmentti nykyisessa A H1N1 -viruksessa on läntiestä sikainfluenssasta.
(Polymeraasikompleksi nykyisessä A H1N1 sekainfluenssassa on koostunut sitten, että 1. ja 3. segmentti ovat linnusta ja 2. segmentti on ihmisinfluenssasta. Siis linnuista on PB2 ja PA, ihmisinfluenssasta PB1.
Segmentti 4. HA tunnetaan parhaiten. Tämä tekijä hemagglutiniini on se, jota virus koettaa muutella jopa antigeenia vaihtamalla ja ihmiset sitten tekevät tätä antigeenia vastaan rokotteita, kun ovat pystyneet havaitsemaan minkälainen se minäkin vuotena on. Joka vuosi on uusi kausiluontoista influenssaa vastaan designattu rokote. Vallitsevassa pahassa lintuinfluenssassa A H5N1 tämä HA- antigeeni on H5 avian. Tässä uudessa riehuvassa influenssassa tämä antigeeni on H1 ja se on peräisin läntisistä sikainfluenssoista. antigeenia Rokotteen kehittely vie aikansa, sillä rokote ei saa olla tautia vaarallisempi. Joskus tauti sinänsä toimii parempana "rokotteena", koska saattaa olla vähemmän sivuvaikutuksia ja komplikaatioita jälkeenpäin statistisesti ja epidemiologisesti ajatellen.
Segmentti 6. NA on neuraminidaasi. Niitäkin on useita tyyppejä. Nykyisessä pandemisessa influensassa tyyppi on N1. Tämä on oikeastaan tunnetuin influenssageeni, koska sitä vastaan on Tamiflu ym. neuraminidaasi-inhibiittorit. Neuraminidaasin tehtävä on helpottaa viruksen pääsyä sievemmin infektoimaan HA-tartunta-tekijällä ja sitten helpottaa uusien tuoreiden virionien vapautumista isäntäsoludebriksestä.
Lähteet kertovat, että nykyvirus on herkkä oseltamivirille ja muille neuraminidaasi-inhibiittoreille. Ne vain tulee aloittaa ajoissa influenssaoireiden alettua. Nehän ovat tavallisia influenssalääkkeitä, eikä vain ainoastaan pandemialääkkeitä, joten tarkan pandemisen viruksen rakenteen laboratiivista näyttöä ei tarvitse vuorokausitolkulla jäädä odottamaan.
Vert. Myös herpesviruksessa hoidon nopea aloitus on se olennainen seikka. Solun tumaan päässyt influenssavirus on sulkenut muutamassa tunnissa , viimeistään viidessä tunnissä ihmisen solun genomin puolustusfunktiot, joten solu vaikenee infektiosta, eikä saa aikaan virusvaroitusta kehossa ja monta solua ehtii infektoitua ilman solun virusvaroituksen (IFN) antamaa hälytystä.
Segmentti 7. M geeni. Tästä tuottuu M1 ja M2 matrix-proteiinit. Virionin pääasiallisin komponentti on matrixproteiini, seinämän tekijä. Tässä seinämässä on integraalisia kalvoproteiinia M2, joilla on jonikanavatehtävä. Joissain A-influenssaviruksissa amantadiini ja rimantadiini tepsivät antiviraaleina lääkkeinä, mutta niin ei lie tämän A H1N1 viruksen suhteen. Sen M-proteiineihin ja jonikanaviin ei voitane vaikuttaa näillä antiviruslääkkeillä, kertovat jotkut lähteet. Nykyisen H1N1 viruksen M geeni tulee euraasialaisista sika-influenssoista käsin.
Segmentti 8. on NS geeni. Siitä tuottuu proteiini NS1, NS2 ja NEP. NS tulee sanasta nonstrukturaalinen, siis se ei ole varsinainen virionin rakentajaproteiini, vaan se on puhtaasti funktionaalinen, todellinen "virionin lastenhoitaja" ja paimen, vaikka aluksi ei tiedetty mikä sen funktio on. Joka tapauksessaNS1 proteiinin funktion tulos on isäntäsolun DNA:n apoptoosin suora induktio ja ihmisen oman RNA-materiaalin tuoton sammutus. Se myös omaa tumaan (nucleus) ja tumajyväseen (nucleolus) kohdistavan kohdan ja lisäksi pyydystää dsRNA muotoa vaimentaen virusvaroitusta, jota kaikki vieras dsRNA muoto aiheuttaa. Se kiinnittyy importiiniin, joka vie tumaan lojaalia tumaankuljetustietä myöten. Tämän tekijän konstruktio merkkaa viruksen virulenssissa ehkä kriittisesti. Siinä vaiheessa kun virusreplikaatio ja transkriptio tuhtaa tumassa, syntyy välimuotoa dsRNA , ja se voisi herättää tuman genomisen immuunivasten, joten NS1 pitää huolta että sitä ei tapahdu.
Nykyinen NS1 tulee läntisistä sikainfluenssoista käsin ja on hyvin altis täydentämään deleetiorakennettaan, arvelen.
ONKO MUITA KEINOJA influenssa vastaan kuin täsmärokote ja neuraminidaasi-inhibiittori tai jonikanavaan kohdistuva lääke?
Muita strategioita löytynee kun vaikeutetaan apoptoosia indusoivien virusproteiinien funktiota tavalla tai toisella.
Passiivisti voidaan antaa vasta-aineita joita saadaan viruksesta toipuneilta.
Aspiriinilla ja NSAID lääkkeillä on etuja, ei vain kuume ja kipulääkkeenä, vaan pieni määrä voi olla antiviraali jollain tavalla.
Statiineilla on etuja. Se joka käyttää statiineja ei saa lopettaa statiinien käyttöä influenssan aikana. Matala-annos statiinia lie edullinen influenssaa vastaan. Sanotaan, että tulevaisuuden influenssalääkkeistä statiinit ovat ehkä numero yksi.
Lienee etua hyvällä yleiskunnolla ja ravinnolla. Arvelisin että olisi etua fytiinipitoisella ravinnolla, sillä sen funktiokohdat alkavat nukleolisesta tumasäädöstä, jota vastaan virus ensisijaisesti kohdistaa. Siis esim jos talossa on sähkö, siinä on pääkatkaisija. Virus ikäänkuin sammuttaa solun toiminnat " pääkatkaisijasta" nukleolaarista tietä. Fytiinijärjestelmä pitää siellä taas normaalia funktiota yllä ja voi vahvistaa niitä soluja jotka joutuvat olemaan infektoituneen solukon lähellä ja ehkä tervet solut pysyvät virkeämpinä ja tulehdukselle löytyy jokin kombinoitu voittaja.
Ravinnot jotka antavat fytiiniä, ovat yksinkertaista, viljaa, täysjyvää, mysliä, siemeniä, pähkinöitä, seesamia, soijaa, herneitä, papuja. Siis sellaista perustavaa ruokaa, jota ei ole liikaa käristetty tai denaturoitu.
Luonnollisesti tavalliset perinteiset neuvot antioksidanteista ovat hyviä. Fytiinipitoinen ravinto on sellaista mitä voi hankkia kotiin edeltä kuivamuonana. Kaakao ja suklaa kuuluu näihin Puurojauhoja, näkkileipää, mysliä ym on helppo ostaa varastoon.
Vihreä ravinto ja kasvisöljyt, jotka antavat K1 vitamiinia (A,E,K), ovat vaikeita infektiivisiä agensseja vastaan tekijöitä muodostavia. Jotain vihreää pitäisi syödä päivittäin. Vihreää voi hankkia pakasteeseen.
D-vitamiinin merkitys on suuri: se auttaa kalsiumin tasapainottamisessa, sillä kaiken apoptoosin takana on kalsiumin epätasapaino solussa.
D vitamiinia voi ostaa kalanmaksaöljynä tai AD-tippoina. Kalaa voi ostaa pakasteeseeen.
Maksa on altis näille viruksille ja maksan paras lääke on riittävä ruoka ja vesi. Keuhkoille on parasta muistaa maito, jäätelö, jogurtit, rahkat, sipuli, muna. Ainakin jäätelöä voi ostaa pakasteeseen. Sipulia voi ostaa isomman määrän.
Lievissä influenssaoireissa ei pitäisi lähteä altistamaan muita vaan katsoa että on mahdollisuus kotona hoitaa itseään mahdollisimman hyvin. Jos on kyse pandemisesta riskistä, olisi suotavaa, että ihmiet saisivat hankkia varojensa mukaan ilman reseptiä neuraminidaasi-inhibiittoria, sillä tauti leviää kovasti, jos muutaman päivän kulutua menee otattamaan verikokeen ja sitten toiset pari päivää odottaa vastausta. Yleensä influenssalla on aivan tyypilliset oireet, joilla se eroaa kylmettmisestä. Toinen ongelma on tietysti demokraattinen ajattelutapa, että uhka on monen miljardin ihmisen jne ja että jokaisella tulisi silloin olla oikeus ostaa lääke ilman reseptiä.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar