HS. fi esittää informaation iltapäivän artikkelissa:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009746364.html
Lintuinfluenssa
on levinnyt turkistarhojen eläimiin, jotka ovat todennäköisesti saaneet
tartunnat luonnonvaraisilta linnuilta. Tähän mennessä kolmelle
turkistarhalle on määrätty eläinten lopetuksia.
Suomessa on kesän aikana kuollut tuhansia lintuja H5N1-tyypin korkeapatogeeniseen lintuinfluenssaan.
Virukseen ovat nyt poikkeukselliset kuolleet etenkin naurulokit. Lintuinfluenssa ei ole aiemmin aiheuttanut naurulokkien joukkokuolemia.
Virus on levinnyt Suomessa turkistarhoille. Tähän mennessä sitä on todettu yhteensä 20 turkistarhan eläimissä. Ruokaviraston mukaan kolmelle tarhalle on lähetetty lopetuspäätöksiä eläimistä. Lopetusten on tarkoitus käynnistyä tällä viikolla.
Ruokaviraston osastonjohtajan Terhi Laaksosen mukaan on mahdollista, että virus on tarttunut myös turkiseläinten välillä, mutta sen varmistamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta.
HS kokosi neljä kysymystä ja vastausta tämän hetkisestä lintuinfluenssatilanteesta.
1. Miksi on huolestuttavaa, jos virus tarttuu turkiseläinten välillä?
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) yksikön päällikön Anna Katzin mukaan lintuinfluenssa voi muuntua helpommin nisäkkäästä toiseen leviäväksi, jos se pääsee kiertämään turkiseläintarhoissa.
”Tähän on todella paljon vielä matkaa. Mitään sellaista ei tällä hetkellä ole suoraan näköpiirissä, että virus muuttuisi esimerkiksi suoraan ihmisestä toiseen herkemmin tarttuvaksi juuri nyt”, hän sanoo.
Asiasta ovat huolissaan myös Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Euroopan tartuntatautivirasto.
Katzin mukaan ei voida tietää, voiko virus muuttua ihmisten väliseksi pandemiaksi.
”Tällaista ennustetta ei voida tehdä. Tähän ei ole kellään vastausta”, hän sanoo.
Suomessa ei ole toistaiseksi todettu lintuinfluenssaa ihmisillä. Lintuinfluenssa tarttuu heikosti ihmiseen suoraan linnuista.Tartunta edellyttäisi ihmisen läheistä kontaktia sairaaseen tai kuolleeseen eläimeen tai niiden ulosteisiin.
Kuten muutkin influenssavirukset, lintuinfluenssa muuntuu helposti. Kun sitä esiintyy paljon linnuissa, on suurempi mahdollisuus, että se siirtyy muihin eläinlajeihin.
Viruksessa on jo havaittu muutoksia, jotka lisäävät sen kykyä lisääntyä nisäkässoluissa. Muutokset havaittiin tartunnan saaneista nisäkkäistä otetuista näytteistä. Havaintoja on tehty myös Suomessa.
Kyseiset muutokset eivät kuitenkaan vielä tarkoita lisääntynyttä kykyä tarttua linnuista nisäkkäisiin.
2. Missä lintuinfluenssaa on?
Turkiseläimiin lintuinfluenssa on tarttunut neljän kunnan alueella Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla: Kaustisella, Kauhavalla, Halsuassa ja Evijärvellä.
Lintujen joukkokuolemia on ollut useiden maakuntien alueilla. Ruokavirasto perusti 20. heinäkuuta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymisalueiden ympärille tartuntavyöhykkeen. Sillä pyritään estämään taudin leviäminen siipikarjaan ja vankeudessa pidettäviin lintuihin.
Tällä hetkellä se kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen.
Tartuntavyöhykkeellä on kiellettyä pitää siipikarjaa tai vankeudessa pidettäviä lintuja ulkona. Lisäksi viranomaiset suosittelevat siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen pitämistä sisällä koko Suomessa.
Lintuinfluenssa ei ole toistaiseksi päässyt pahasti leviämään siipikarjaan Suomessa. Ainoat tapaukset ovat vuodelta 2021, jolloin Janakkalassa kuoli tarhattuja fasaaneja.
3. Mitä varotoimia tavallisen ihmisen täytyy noudattaa?
Tärkeintä on välttää koskemista kuolleisiin ja sairaisiin lintuihin tai muihin villieläimiin sekä niiden eritteillä tahriintuneisiin pintoihin. Lintujen ulosteisiin ei saa koskea paljain käsin.
Lintuinfluenssan ei ole todettu tarttuvan elintarvikkeiden välityksellä. Kananmunia ja siipikarjaa voi syödä normaalisti. Normaali ruuanvalmistuksessa käytetty lämpötila on riittävä tuhoamaan mahdolliset lihassa esiintyvät virukset.
Liha on kypsää, kun sen sisälämpötila on vähintään 75 astetta, ja liha ja lihasneste eivät ole punertavia.
Suomessa voi syödä raakaa kananmunaa ja niitä sisältäviä tuotteita. Suomessa kaikki myytävät raa'at kananmunat ovat kotimaisia. Ulkomailla kananmunat pitää kypsentää salmonellariskin vuoksi.
Pikkulintuja voi edelleen ruokkia. Ruokintalautojen olisi hyvä olla niin sanottua hygieniamallia, joihin ruokailevat linnut eivät voi ulostaa. Pikkulasten ei kannata antaa syöttää lintuja kädestä, koska linnut voivat tartuttaa salmonellaa.
Marjojen, hedelmien tai muiden kasvisten käyttöä ei tarvitse rajoittaa lintuinfluenssan takia. Vihannekset ja hedelmät kannattaa pestä kuten normaalistikin. Näkyvästi likaisten marjojen syömistä on syytä välttää.
Jos puutarhakalusteissa, kuistilla, laiturilla tai muulla oleskelupaikalla on lintujen kakkaa, ne voi pestä pois vedellä ja tavanomaisella pesuaineella. Sen jälkeen pitää pestä hyvin kädet.
Luonnonvesissä uimista pitää välttää, jos vesistön alueella on ollut runsaasti lintujen kuolemia. Muuten uiminen on turvallista.
Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista pitää ilmoittaa kunnan valvontaeläinlääkärille.
4. Voiko lintuinfluenssa tarttua lemmikkiin?
Maailmalta tiedetään tapauksia, joissa lintuinfluenssa on tarttunut kissoihin. Periaatteessa myös koira voi saada tartunnan, jo se syö sairastuneen linnun.
Koirat ja kissat kannattaa pitää pois alueilta, joissa luonnonvaraisia lintuja on kuollut suuria määriä. Lemmikit kannattaa pitää erossa luonnonvaraisista linnuista varmuuden vuoksi.
Viranomaiset järjestivät infotilaisuuden Suomen lintuinfluenssatilanteesta Teamsin välityksellä. Infossa olivat mukana Ruokaviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat. Voit katsoa tilaisuuden yllä olevasta soittimesta.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar