Leta i den här bloggen

torsdag 11 juni 2009

WHO arvioi pandemisen viruksen vaarallisuutta

Suomennosta WHO:n artikkelista, jossa arvioidaan pandemisen influenssan vakavuutta. Assessing the severity of an influenza pandemic 11 May 2009IFLUENSSAPANDEMIAN VAKAVUUDEN ARVIOINNISTA 11 toukokuutta 2009

(1) The major determinant of the severity of an influenza pandemic, as measured by the number of cases of severe illness and deaths it causes, is the inherent virulence of the virus. However, many other factors influence the overall severity of a pandemic’s impact.

Päämerkitsijä pandemisen influenssan vakavuudesta vaikeiden tautitapausten ja menehtyneitten lukumääränä ilmaistuna kuvaa virukselle ominaista virulenssia.

(2) Even a pandemic virus that initially causes mild symptoms in otherwise healthy people can be disruptive, especially under the conditions of today’s highly mobile and closely interdependent societies. Moreover, the same virus that causes mild illness in one country can result in much higher morbidity and mortality in another. In addition, the inherent virulence of the virus can change over time as the pandemic goes through subsequent waves of national and international spread.

Sellainenkin pandeminen virus, joka vaikuttaa alun alkaen lieväoireiseltä muuten terveillä, saattaa olla yhteiskuntaa häiritsevä varsinkin aikamme hyvin liikkuvaisessa ja keskinäisistä kommunikaatioista riippuvaisessa yhteiskunnassa. Sitäpaitsi sama virus voi yhdessä maassa aiheuttaa lievää tautia ja toisessa paljon enemmän sairastuvuutta (morbiditeettiä) ja kuolleisuutta (mortaliteettia) .

Properties of the virus VIRUKSEN OMINAISUUKSISTA

(3) An influenza pandemic is caused by a virus that is either entirely new or has not circulated recently and widely in the human population. This creates an almost universal vulnerability to infection. While not all people ever become infected during a pandemic, nearly all people are susceptible to infection.

Influenssa on pandeminen, jos sen aiheuttajavirus on joko aivan uusi virus tai sitä ei ole äskettäin ollut kiertämässä kautta ihmiskunnan. Tällainen tilanne luo miltei globaalin alttiuden ihmisten infektoitumiselle. Toisaalta ei koskaan joka-ainut ihminen sairastu pandemiankaan aikana, mutta kuitenkin miltei kaikki ovat alttiita (vastaanottavaisia) saaman infektion.

(4) The occurrence of large numbers of people falling ill at or around the same time is one reason why pandemics are socially and economically disruptive, with a potential to temporarily overburden health services.

Koska pandemioissa ihmisiä sairastuu samaan aikaan suurin joukoin, pandemiat ovat yhteiskuntaa sosioekonomisesti häiritseviä ja hetkittäin saattavat aiheuttavaa terveydenhoidollisiin palveluihin ylirasituksen.

(5) The contagiousness of the virus also influences the severity of a pandemic’s impact, as it can increase the number of people falling ill and needing care within a short timeframe in a given geographical area. On the positive side, not all parts of the world, or all parts of a country, are affected at the same time.

Viruksen tarttuvuus vaikuttaa myös pandemiassa, koska silloin voi lyhyessäkin ajassa jollain geografisella alueella sairastuvien ja hoitoa tarvitsevien määrä lisääntyä tuntuvasti. Mutta on hyvä tietää, että ei joka puolella maailmaa eikä yhden maan joka osissa kaikki sairastu yhtä aikaa.

(6) The contagiousness of the virus will influence the speed of spread, both within countries and internationally. This, too, can influence severity, as very rapid spread can undermine the capacity of governments and health services to cope.

Viruksen tarttuvaisuus vaikuttaa sen leviämisnopeuteen valtioitten sisällä ja kansainvälisesti. Sekin vaikuttaa taudin vaikeusasteeseen, koska hyvin nopea leviäminen heikentää hallitusten ja terveyapalveluitten mahdollisuuksia pysyä ajan tasalla.

(7) Pandemics usually have a concentrated adverse impact in specific age groups. Concentrated illnesses and deaths in a young, economically productive age group will be more disruptive to societies and economies than when the very young or very old are most severely affected, as seen during epidemics of seasonal influenza.

Pandemioissa on tyypillistä, että ne keskittyvät jonkin tietyn ikäryhmän kimppuun. Nuoren, ekonomisesti tuottavan ikäryhmän sairastumiset ja menehtymiset heikentävät yhteiskuntia ja taloutta enemmän. Tavalliset kausiluontoiset influenssaepidemiat tapaavat taas kohdata hyvin pieniä lapsia ja hyvin iäkkäitä henkilöitä vakavammin.

Population vulnerability VÄESTÖN HAAVOITTUVUUS

(8) The overall vulnerability of the population can play a major role. For example, people with underlying chronic conditions, such as cardiovascular disease, hypertension, asthma, diabetes, rheumatoid arthritis, and several others, are more likely to experience severe or lethal infections. The prevalence of these conditions, combined with other factors such as nutritional status, can influence the severity of a pandemic in a significant way.

Väestön yleinen haavoittuvuus (sairastumisalttius) saattaa myös olla suurena tekijänä. Esimerkiksi on todennäköisempää, että sairastutaan vakavasti tai menehdytään infektioon, jos on jokin krooninen sairaus taustalla kuten sydän-ja verenkiertoelinten tauti, korkea verenpaine, astma, diabetes, nivelreuma tai moni muu tauti. Tällaisten sairaustilat liittyneenä muihin tekijöihin kuten ravitsemukselliseen tilaan voi vaikuttaa pandemian vakavuusasteeseen merkitsevästi.

Subsequent waves of spread PANDEMIAN TOISTUVAT AALLOT

(9) The overall severity of a pandemic is further influenced by the tendency of pandemics to encircle the globe in at least two, sometimes three, waves. For many reasons, the severity of subsequent waves can differ dramatically in some or even most countries.

Pandemian vakavuuteen kaiken kaikkiaan vaikuttaa niitten pyrkimys kiertää maapallo ainakin parina kolmena aaltona. Joissain tai useimmissa maissa näitten peräkkäisten pandemia-aaltojen vakavuus voi vaihdella dramaattisesti monesta syystä.

(10) A distinctive feature of influenza viruses is that mutations occur frequently and unpredictably in the eight gene segments, and especially in the haemagglutinin gene. The emergence of an inherently more virulent virus during the course of a pandemic can never be ruled out.

Influenssaviruksille tyypillinen piirre on niitten kahdeksassa geenisegmentissä usein tapahtuvat ja ennalta arvaamattomat mutaatiot . Tämä pätee varsinkin hemagglutiniinigeeniin.

(11) Different patterns of spread can also influence the severity of subsequent waves. For example, if schoolchildren are mainly affected in the first wave, the elderly can bear the brunt of illness during the second wave, with higher mortality seen because of the greater vulnerability of elderly people.

Toistuvilla pandemia-aalloilla esiintyvät erilaiset leviämistavat voivat myös vaikuttaa pandemian vakavuuteen. Jos esimerkiksi enismmäinen aalto on kohdannut koululaisia, voi toisessa aallon isku kohdistua iäkkäisiin, jolloin heillä saattaa olla suurempi mortaliteetti, koska iäkkäämmät ovat haavoittuvampia.

(12) During the previous century, the 1918 pandemic began mild and returned, within six months, in a much more lethal form. The pandemic that began in 1957 started mild, and returned in a somewhat more severe form, though significantly less devastating than seen in 1918. The 1968 pandemic began relatively mild, with sporadic cases prior to the first wave, and remained mild in its second wave in most, but not all, countries.

Viime vuosisadalla vuoden 1918 pandemia alkoi lievänä ja palasi kuuden kuukauden kuluttua paljon tuhoavampana. Vuoden 1957 pandemia alkoi lievänä ja palasi jonkin verran vaikeampana, tosin vuoden 1918 pandemiaan verraten paljon vähemmän tuhoavana. Vuoden 1968 pandemiakin alkoi lievänä ja sitä edelsi jotkut sporadit tapaukset ennen ensimmäistä aaltoa ja se pysyteli lievänä useimmisa maissa, ei tosin kaikissa.

Capacity to respond KYKY VASTATA PANDEMIAN HAASTEESEEN

(13) Finally, the quality of health services influences the impact of any pandemic. The same virus that causes only mild symptoms in countries with strong health systems can be devastating in other countries where health systems are weak, supplies of medicines, including antibiotics, are limited or frequently interrupted, and hospitals are crowded, poorly equipped, and under-staffed.

Terveyspalvelujen laatu on se, mikä vaikuttaa pandemian yllättäessä. Maissa, joissa terveydenhoidolliset järjestelmät toimivat hyvin, sama virus voi aiheuttaa lieviä oireita ja päinvastaisesa tilanteessa virus voi olla tuhoisa lääkkeitten ja antibioottien saannin ollessa rajoitettua tai keskeytynyt, sairaaloiten ollessa täpötäynnä, huonosti varustettuja ja henkilökuntaapuuttuu.

Assessment of the current situation. TÄMÄN HETKEN TILANNE

(14) To date, the following observations can be made, specifically about the H1N1 virus, and more generally about the vulnerability of the world population. Observations specific to H1N1 are preliminary, based on limited data in only a few countries.

Seuraavaa voidaan havaita erityisesti viruksesta H1N1 ja maailman väestön haavoittuvuudesta. Virusta H1N1 koskevat obeservaatiot ovat preliminäärisiä ja perustuvat muutamien maiten tietoihin.

(15) The H1N1 virus strain causing the current outbreaks is a new virus that has not been seen previously in either humans or animals. Although firm conclusions cannot be reached at present, scientists anticipate that pre-existing immunity to the virus will be low or non-existent, or largely confined to older population groups.

Viruskanta H1N1, joka aiheuttaa nykyista purkausta on uusi virus, jota ei ole aiemmin tavattu niin ihmisistä kuin eläimistäkään. Vaikka varmoja johtopäätöksiä ei voi ( 9.5. 2009) tehdä, tiedemiehet aavistelevat, että olemassaolevaa immuniteettiä virusta kohtaan ei ole tai että se on vain matalaa tai suurimmaksi osaksi rajoittuu iäkkäämpään väestöön.

(16) H1N1 appears to be more contagious than seasonal influenza. The secondary attack rate of seasonal influenza ranges from 5% to 15%. Current estimates of the secondary attack rate of H1N1 range from 22% to 33%.

Virus H1N1 näyttää olevan tarttuvampi kuin tavallinen kausiluontoinen influenssavirus. Kausiluontoisen influenssan toisen hyökkäysaallon tahti on 5-15%. Tämänhetkisten arvioitten mukaan toinen hyökkäystähti tämän H1N1 viruksen taholta tulee olemaan 22- 33%.

(17) With the exception of the outbreak in Mexico, which is still not fully understood, the H1N1 virus tends to cause very mild illness in otherwise healthy people. Outside Mexico, nearly all cases of illness, and all deaths, have been detected in people with underlying chronic conditions

Mexikossa tapahtunutta taudinpurkausta lukuunottamatta (mitä muuten ei ole täysin vielä pystytty käsittämään) H1N1 virus tapaa aiheuttaa hyvin lievän taudin muuten terveissä ihmisissä. Mexikon ulkopuolella melkein kaikki sairastumiset ja kuolemantapaukset ovat kohdanneet sellaisia henkilöitä, jolla on jokin krooninen tauti.

(18) In the two largest and best documented outbreaks to date, in Mexico and the United States of America, a younger age group has been affected than seen during seasonal epidemics of influenza. Though cases have been confirmed in all age groups, from infants to the elderly, the youth of patients with severe or lethal infections is a striking feature of these early outbreaks.

Kahdessa tämän hetken suurimassa ja parhaiten dokumentoidussa taudinpurkauksessa, Mexikon ja USA:n influenssassa, on sairastunut nuorempaa ikäluokkaa kuin kausiluontoisessa influenssassa tapaa sairastua. Vaikka on tavattu sairaustapauksia kaikista ikäluokista vauvoista iäkkäisiin, niin vakavaan tai letaaliin infektion sairastuneitten potilaiden nuori ikä on silmiinpistävä piirre näissä varhaisissa purkauksissa.

(19) In terms of population vulnerability, the tendency of the H1N1 virus to cause more severe and lethal infections in people with underlying conditions is of particular concern.

Väestön haavoittuvuus huomioonottaen on syytä panna merkille H1N1 viruksen pyrkimys aihuttaa vakavampia ja letaaleja infektioita niille, joilla on taustasairaus .

(20) For several reasons, the prevalence of chronic diseases has risen dramatically since 1968, when the last pandemic of the previous century occurred. The geographical distribution of these diseases, once considered the close companions of affluent societies, has likewise shifted dramatically. Today, WHO estimates that 85% of the burden of chronic diseases is now concentrated in low- and middle-income countries. In these countries, chronic diseases show an earlier average age of onset than seen in more affluent parts of the world.

Useista syistä kroonisten tautien prevalenssi on noussut dramaattisesti sitten vuoden 1968, jolloin edellisen vuosisadan viimeinen pandemia pyyhki yli maapallon. Näiden aiemmin hyvinvointisairauksina pidettyjen tautien geografinen jakauma on myöskin vaihtunut huomattavasti. Nykyään WHO arvioi, että 85% kroonisten tautien rasitteesta keskittyy matala-ja keskituloisten kansojen maihin. Niissä maissa krooniset taudit alkavat keskimäärin varhemmalla iällä kuin paremminvoivissa maailman osissa.

(21) In these early days of the outbreaks, some scientists speculate that the full clinical spectrum of disease caused by H1N1 will not become apparent until the virus is more widespread. This, too, could alter the current disease picture, which is overwhelmingly mild outside Mexico.

Näinä taudinpurkauksen varhaisina päivina (9. 5. 2009) jotkut tiedemiehet spekuloivat H1N1 viruksen aiheuttaman taudin täyden kliinisen kirjon ilmenevän vasta, kun virus on laajemmalle levinnyt. Silloin voi taudin nykyinen kuva muuntua, nythän se on Meksikon ulkopuolella hämmästyttävän lievä.

(22) Apart from the intrinsic mutability of influenza viruses, other factors could alter the severity of current disease patterns, though in completely unknowable ways, if the virus continues to spread.

Muutkin tekijät kuin influenssaviruksen sisäinen mutatoituvuus voivat muuntaa tämän hetken taudinkuvan vaikeusastetta, vieläpä täysin tuntemattomilla tavoilla, jos virus jatkaa leviämistään.

(23) Scientists are concerned about possible changes that could take place as the virus spreads to the southern hemisphere and encounters currently circulating human viruses as the normal influenza season in that hemisphere begins.

Tiedemiehet ovat ottaneet huomioon mahdolliset muutokset, joita voit tapahtua, kun virus leviää eteläiselle pallonpuoliskolle kattaen sikäläisen tavallisen kausiluontoisen influenssan alueita.

(24) The fact that the H5N1 avian influenza virus is firmly established in poultry in some parts of the world is another cause for concern. No one can predict how the H5N1 virus will behave under the pressure of a pandemic. At present, H5N1 is an animal virus that does not spread easily to humans and only very rarely transmits directly from one person to another.

Lintuinfluenssa H5N1 on toinen seikka, mikä on otettava huomioon. Sitä on pinttyneenä siipikarjassa eräin paikoin maailmaa. Ei ole ketään, joka pystyy ennalta sanomaan, miten H5N1 tulee käyttäytymään pandemisessa paineessa. Tällä hetkellä H5N1 on zoonoottinen virus( eläin virus) , joka ei leviä ihmiseen helposti; vain hyvin harvoin se välittyy suoraan henkilöstä toiseen.

NF-kB ja virus

http://8e.devbio.com/images/ch04/0404fig8.jpg

onsdag 10 juni 2009

Sosiaalihallituksen ohjeita influenssasta A H1N1

Mitä Ruotsin Sosiaalihallitus sanoo uudesta pandemisesta influenssasta A(H1N1)
http://www.socialstyrelsen.se/
SISÄLTÖ

1 Johdanto Startsida

2 Tautia käsittävä informaatio
Sjukdomsinformation
Muuta sisältöä:
3 Tilannekatsaus/ Lägesinformation
4 Viranomaisten vastuualue/ Myndigheternas ansvar
5 Matkustusta käsittävä informaatio/ Reserelaterad information
6 Hoitohenkilökuntaa koskevaa informaatiota/ Information till vården

1 Johdantoa

Sosiaalihallitus julkaisi 25 toukokuuta koko kansaa käsittävän toimintasuunnitelman, mikä on luotu pandemisen influenssan varalta. Tämä suunnitelma antaa tukea kaikilla eri elämänalueilla toimiville vaikuttajille, ennen kaikkea sairaanhoidon alueella toimiville, jotta voitaisiin paremmin varautua pandemiaan. (Tämä on uusin versio) / 2009-05-25) Idag publicerar Socialstyrelsen en reviderad version av den nationella planen för pandemisk influensa. Planen är ett stöd för aktörer på olika nivåer, framför allt inom sjukvården, att bygga upp beredskapen för en pandemi. Läs mer här.
Tämän hetken tavalliset kysymykset /Vanliga frågor just nu
Mitä voin tehdä suojautuakseni uudelta influenssalta ?/Vad kan jag göra för att skydda mig mot den nya influensan?

Kaikki influenssat, niin tämä uusikin, tarttuvat pisaroista, joita tulee syljestä, aivastuksista, yskästä ym.Virus voi myös takertua erilaisiin pintoihin. Tartunta ei kulkeudu pitkiä matkoja ilmateitse, vaan se tulee lähikontaktista johonkuhun tartunnan jo saaneeseen. Jos haluat suojautua influenssatartunnalta tai muita tartuttamasta, sinun tulisi harkita seuravaa: / All influensa, även den nya influensan, smittar via droppar från saliv, nysningar, hosta, etc. Virus kan även fastna på olika ytor. Smittan flyger inte långa vägar i luften utan det krävs nära kontakt med den smittade för att själv drabbas. Om du vill skydda dig från att smittas med influensa eller från att smitta andra, bör du tänka på det här:

* Jos vain tiedät jonkun olevan sairaana, vältä lähikontaktia häneen./ Undvik nära kontakt med personer som du vet är sjuka
* Jos itse olet influenssassa, pidä hieman välimatkaa muihin välttääksesi tartuttamasta heitä./Om du själv är sjuk, håll lite avstånd till andra personer, för att undvika att de smittas
* Jos olet influenssainen, pysyttele kotona töistä tai koulusta ja vältä muitakin asioimisia. /Om du är sjuk, stanna hemma från arbetet eller skolan och undvik att göra andra ärenden.
* Yski ja aivasta käsivartesi suojaan tai paperinenäliinaan ja kerää visusti käytetyt nenäliinat roskapussiin./ Hosta eller nys i armvecket eller i en pappersnäsduk som du spolar ner på toaletten eller slänger i en soppåse
* Pese kätesi kunnolla saippuoiden usein ja huolella, varsinkin silloin kun olet yskäinen ja aivasteleva./Tvätta händerna med tvål ofta och noggrant, speciellt om du hostar och nyser.
* Käsien pesun vaikutusta voit täydentää käyttämällä Alcogeliä. Sekin voi olla tehokasta. / Använd gärna handsprit som komplement till handtvätt. Det kan också vara effektivt.
* Vältä koskettelemasta silmiäsi , nenääsi ja suutasi, niin vältyt tartunnaltam jos olet sattumoisin koskenut esinetta, johon on tarttunut influenssaviruksia./Undvik att röra vid ögon, näsa och mun, så slipper du smittas om du råkat ta i något föremål som influensavirus nyligen fastnat på.

Mitä muuta pitäisi tulla ajatelleeksi, jos matkustaa influenssan esiintymä alueilla?/ Finns det något annat man bör tänka på som resenär till områden där den nya influensan har spridits?

Influenssa-alueilta palaavien matkailijoitten pitää olla tarkkana omasta voinnistaan.-Ota yhteyttä sairaanhoitoon, jos viikon sisällä mahdollisesta tartunnasta koet joitain seuraavista oireista:/Resenärer som återvänder från områden med den nya influensan bör vara uppmärksamma på hur de mår. Kontakta sjukvården om du upplever något av följande symtom inom en vecka efter att du kan ha smittats:

* Kuumetta/ Feber
* Hengitysteitten ongelmia, kuten nuhaa ja yskää/ Luftvägsproblem som snuva och hosta
* Kurkkukipua./ Ont i halsen
* Muita fyysisiä infektion merkkejä, kuten /Andra kroppsliga symtom på infektionssjukdom som:

- Viilteleviä kipuja kehossa./ Ont i kroppen
- Sairaantuntuista oloa./ Sjukdomskänsla
- Päänsärkyä./ Huvudvärk
- Horkkavilua./ Frossa
- Väsymystä. /Trötthet
- Oksennuksia tai riplia on myös esiintynyt./ Kräkningar eller diarré har också rapporterats.

Miten on Meksikon ja USA: matkojen turvallisuuden laita?
/Är det säkert att resa till Mexiko och USA?

RUOTSI ei neuvo olemaan matkustamatta johonkin maahan influenssa A(H1N1) takia. Jos suunnittelet matkaa, on suositeltavaa tutustua siihen informaatioon, mitä WHO nettisivuillaan antaa, samoin Ruotsin Ulkoministeriön ja aktuellin maan nettisivuihin. Kaikkia matkustajia kehotetaan noudattamaan yleisiä hygieniaohjeita, joita on allaolevissa kysymyksissä ja vastauksissa. /Sverige avråder inte från att resa till något land pga. influensa A(H1N1). Du som planerar att resa rekommenderas att ta del av den information som finns på WHO:s webbplats, på UD:s webbplats och på de aktuella ländernas webbplatser. Alla resenärer rekommenderas att följa de generella hygienregler som finns i frågor & svar nedan.

Fler frågor och svar på www.Krisinformation.se

Neuraminidaasi NA ja sen inhibiittorilääkkeet NAI

Viruksen Neuraminidaasin mutaation merkitys

LÄHDE:
Hurt AC, Ernest J Emergence and spread of oseltamivir-resistant A(H1N1) influenza viruses in Oceania, South East Asia and South Africa. Antiviral Res. 2009 Jul;83(1):90-3. Epub 2009 Mar 24. WHO Collaborating Centre for Reference and Research on Influenza, Victoria, Australia.

Neuraminidaasi-inhibiittoreilla (NAI) on hyvää tehoa antiviruslääkkeinä influenssa A ja Influenssa B-infektioissa. Näihin asti kiertelevillä viruksilla on havaittu vain hyvin vähän NAI-reseitenssiä ( alle 1%). Mutta vuonna 2007 Euroopassa tehdystä katsauksesta on käynyt ilmi, että useissa kiertävissä A(H1N1) typpisissä ihmisinfluenssakannoissa, joissa on tapahtunut mutaatio H274Y neuraminidaasiproteiinissa, onkin hyvin vahvaa resistenssiä oseltamavirille, joka on tunnettu NAI-lääke. .

Etelä-Afrikasta ja Tyynen meren alueelta Kaakkois-Aasiasta kerättiin vuonna 2008 vajaat kolmesataa sen vuoden A H1N1-ihmis-influenssan näytettä ja tarkistettiin niiden virusten herkkyys NAI-lääkkeille oseltamivir, zanamivir ja peramivir eräässä fluoresenssiin perustuvassa neuraminidaasininhibitiomenetelmässä. Ne virukset joissa epäiltiin alentunutta herkkyyttä oseltamivirille, selvitettiin edelleen tarkistamalla niiden rakenteen sekvenssi.
Havaittiin lisääntyvä määrä oseltamivir-resistenttejä H274Y-mutantteja toukokuusta 2008 lähtien ja tämä johti yhteenvetona näistä 264 virusnäytteestä 64%:ssa resitentteihin AH1N1-kantoihin (168/264), kuitenkin mitä influenssoihin tulee, tämä virusalatyyppi edusti vain 11.6%:ssa kaikista vuonna 2008 eristetyistä näytteistä.

Jos virus edusti H274Y mutaatiota, siinä oli keskimäärin 1466 kertainen vähenemä oseltamivir-herkkyydessä ja 527 kertainen vähentymä peramivir sensitiivisyydessä verrattuna mutatoitumattomiin A(H1N1) wt viruksiin. Mutta tällä mutaatiolla ei taas ollut vaikutusta zanamavir-alttiuteen (Relenza) .

Eri kantojen leviämisen kartoittaminen ja monitoroiminen on tärkeää, jotta voi arvioida niitä vastaan suunnattujen lääkkeiden tehon!

Kommenttini: SIIS vuonna 2008 on ilmentynyt ikävä mutaatio: histamiini H 274 muuttunut tyrosiiniksi Y viruksen neuraminidaasissa, mikä vaikuttaa lääkeresistenssiä.

Tämä havaitaan muuten Moskovan uudesta A H1N1 influenssaviruksestakin : proteiini NA( aminohappoja 1-469 jaksona)

REFERENCE 1 (residues 1 to 469)
AUTHORS Usachev,E.V., Sadykova,G.K. and Prilipov,A.G.
TITLE Direct Submission
JOURNAL Submitted (06-JUN-2009) Molecular Genetics, Ivanovsky Virology
Institute, Gamalei 16, Moscow 123098, Russia
COMMENT Method: conceptual translation supplied by author.
FEATURES Location/Qualifiers
source 1..469
/organism="Influenza A virus (A/Moscow/02/2009(H1N1))"
/strain="A/Moscow/02/2009"
/serotype="H1N1"
/host="Homo sapiens"
/db_xref="taxon:650344"
/segment="6"
/country="Russia"
/collection_date="26-May-2009"
/note="lineage: swl"
Protein 1..469
/product="neuraminidase"
CDS 1..469
/gene="NA"
/coded_by="GQ247727.1:9..1418"
ORIGIN

PROTEIINI:
1 mnpnqkiiti gsvcmtigma nlilqignii siwishsiql gnqnqietcn qsvityennt
61 wvnqtyvnis ntnfaagqsv vsvklagnss lcpvsgwaiy skdnsirigs kgdvfvirep
121 fiscsplecr tffltqgall ndkhsngtik drspyrtlms cpigevpspy nsrfesvaws
181 asachdginw ltigisgpdn gavavlkyng iitdtikswr nnilrtqese cacvngscft
241 vmtdgpsdgq asykifriek gkivksvemn apnyhyeecs cypdsseitc vcrdnwhgsn
301 rpwvsfnqnl eyqigyicsg ifgdnprpnd ktgscgpvss ngangvkgfs fkygngvwig
361 rtksissrng femiwdpngw tgtdnnfsik qdivginews gysgsfvqhp eltgldcirp
421 cfwvelirgr pkentiwtsg ssisfcgvns dtvgwswpdg aelpftidk

Siteeraan tähän aminohapot 271-300.
Siinä näkyy kohdassa 274 todellakin tyrosiini (Y), eikä histidiini(H). .
/apnyhyeecs/

Otettava huomioon, että molemmat ovat essentiellejä aminohappoja, tyrosiini on aina essentielli mutta muualla luonnossa kuin ihmisessä, sitä on runsaasti ja histidiini on tietyissä tilanteissa ihmiselle essentielli ja on sikäli hankala viruksenkaan saada ihmiskehosta, koska ihmisillä itsellään on ongelma histidiinin pitämisenä histidiininä, joten viruksen Y valinta ei ole mitenkään error prone, vaan looginen, helppo tie.

Histidiinin pitämiseksi ihmiskehossa histidiineinä on asia sinänsä .Antioksidantteja tarvitaan ja tuoretta ruokaa, jossa on ehjiä aminohappoja ja vähemmän biogeenisia amineja.
Vähänkin sairaampi keho voi muuntaa histidiinejä helposti histamiineiksi. Tällä on tietysti kaksinainenkin merkitys.
Viruskaan ei saa histidiinejä esim vanhemmilla ihmisillä, joilla on aika kova biogeenisten aminien rasitus kautta kehon ja ravinnossa runsaasti aromisia biogeenisia aminej-- ja histidiinivajeen ja sille tyypillisen vaillinaisen metabolian ongelmat jo vuosikymmenet kumuloituneet. Niistä ei edes tiedetä, ne ovatniin normaali yleistila.

Antihistamiinin merkitys influenssa lääkkeiden joukossa voisi olla ainakin kudoksia suojaava.

(Viisas virus välttää histidiinin tarvetta rakenteessaan, jos aikoo menestyä ihmiskunnan Eldoradossa.)
10.6.2009 12:09

Ruotsin tilannekatsaus

http://www.smi.se/nyainfluensan/aktuellt/lagesbeskrivning-av-den-nya-influensan/
Mikä on ruotsalainen yhteenveto 4.6. 2009? Suoemnnosta:

Tilannekatsaus uudesta influenssasta

Uusi influenssa on leviämässä monessa maassa ja ennenkaikkea mm. koululaisten www.who.int/ Näihin asti se on aiemmin aiheuttanut vain lievää tautia ja verrataessa diagnostisoitujen tapausten lukumäärään vain hyvin harva henkilö on menehtynyt. Jollain tavalla vaikuttaa siltä, että vanhemmillä henkilöillä on jotain luontaista suojaa uutta influenssaa kohtaan. Tämä johtunee siitä, että heitä on jo kuluneen elämän aikana koetellut useampikin influenssa verrattuna nuoreen sukupolveen.

Eteläisellä pallonpuoliskolla on alkamassa sikäläinen talvikausi. Niinpä yhä useampia influenssaan sairastuneita raportoidaan varsinkin Australian läntisistä osista. Lähinnä lapsia ja alle 18 vuotiaita havaitaan sairastuvan. Mitä nyt ennusteeseen tulee pitäisi viruksen levitä tällä hetkellä enemmän talvea kohti siirtyvällä eteläisellä pallonpuoliskolla, kun me täällä pohjoisella puolella olemme menossa kohti kesämpää ja koulujen sulkemisia. Lähiviikkoina saataneen tästä viruksen käyttäytymisestä parempi selvyys.

RUOTSISSA on tähän mennessä kaikista hyvin runsaista näytteistä vain 1% ollut uutaa influenssaa. Tähän asti (6.4) todetuista sairastumisista on vain yksi saanut tartuntansa USA:sta palanneelta omaiseltaan eikä Ruotsin influenssanseurannassa ole ollut merkkejä laajentumsiesta. Kts.

våra rapporteringssystem.

Kaikesta päätellen ei olisi tapahtumassa mitään suurempaa huomaamatonta taudinleviämistä, josta on ollut viime viikkoina polemiikkia.

SMI (Smittsskyddsinstitutet) arvioi kuitenkin olevan suurta riskiä kesän kuluessa Ruotsissakin leviävästä infektiosta. Sen takia on oltava hyvä valmius varhaissyksyn mahdollisen taudinpurkauksen varalta.

Tähän asti (4.6. 2009) kuitenkin tauti on osoittautunut lieväksi.

Eteläisen pallonpuoliskon taudinpurkauksesta ennen syksyä ehtivä runsas informaatio helpottanee suuunnitelmien tekoa mahdollisesti tulevan ruotsalaisen taudinpurkauksen varalta.


SMI on päivittänyt tämän 2009-06-04 13:03.

SMI antaa lisätietoa lähteessä

http://www.smi.se/nyainfluensan/

(PS: Tämän päivän 10.6. 2009 Rutosin TV uutiset mainitsevat, että yksi influenssapotilas on menehtynyt, mutta tämä tieto on epävarma).

A H1N1 tapaus Partillessa Ruotsissa

http://www.metro.se/2009/06/05/96156/svininfluensan-kan-ha-spridits-pa-dag/

A H1N1 sekatyypin influenssavirus

WHO on luokitellut tämän sikainfluenssalta ulkoiset proteiininsa hankkineen helposti tarttuvan uuden viruksen A H1N1 pandemiseksi ja kohottanut pandemisen hälytyksen (3) tason, joka on vallinnut vuodesta 2003 lintuinfluenssan A H5N1 riehahdettua, nyt tasoon 5, joka koskee influenssojen tilannetta.

Tämä A H1N1 saattaa olla miedoin versio lintuinfluenssaa, joka on kytenyt kauan Kauko-idässä , sillä siinä on kaksi geeniä lintuinfluenssaperäistä, yksi geeni tavallista ihmisinfluenssaa, joka tietysti on aikanaan ollut myös lintuperäistä.(KAIKKI influenssat ovat joskus olleet lintuinfluenssoja) . Viisi geeniä on nykyisessä A H1N1 viruksessa eri sikainfluenssoista, kaksi Euraasiasta ja kolme lännestä Atlantin takaa.

Geenien nimet ovat joko segmentteinä luetellen numerot 1-8 tai sitten nimillä ja lyhennyksillä lueteltuna. Nämä 8 geeniä koodaavat yhtätoista eri proteiinia. Muutamalla geenillä on vaihtoehtoisluentamahdollisuus ( alternative splicing, alternative reading )

Koska tällainen make-up on aivan uusi maapallolla, ei yksinkertaisesti ole yhtään ihmistä, jolla on juuri tätä vastaan valmiit vasta-aineet, joten jokainen joka saa tartunnan, tulee samalla kuin luonnon rokottamaksi juuri tätä vastaan ja joutuu kehittämään uutena kombinaationa vasta-aineet.

Tämä tartuntareaktio on tapahtunut helposti viime aikoina (huhtikuun 2009 lopulta), mutta kuolleisuus ei ole ollut kovin suuri. Aluksihan pelättiin, että kuolleisuudet voisivat kohota sellaisiksi kuin täysin lintuperäisellä influenssaviruksella, jonka kaikki 8 geeniä ja 11 proteiinia ovat lintuperäisiä (Avian) . Lintuperäiset genomitekijät tuottavat proteiineja, jotka säätävät helposti ihmisen solun genomin apoptoosiin niin nopeasti, että ihmissolun hyvin suuri ja laaja antiviraali järjestelmä ei ehdi ollenkaan käynnistyä. Lintuvirus A H5N1 omaa aivan oman palstansa WHO:n sivuilla jatkuvasti. Nythän sille kehitellään rokotetta erikseen.

Ihmisen genomin suojatekijät ovat kuin mitä hienoin sotaan varustautunut panssaritankki. parhaimmillakin puolustusjärjestelmillä jo tavallisissa sodissakin on jokin vastustajansa, ja joskus pienikin vastustaja voi tuhota isonkin jrjestelmän. Sellainen pieni vastustja on minimaalisen pieni influenssavirus, jos sen arsenaali on hyvin lintumateriaali peräistä tai asteittaiseen evoluutioon strategisesti kehkeytettyä. Influenssavirus jos mikä kehkeytyy darwinilaisittain, ellei aivan kuten ydinfysiikasta tiedetään, stoikkastisesti ja sattumanvaraisesti.

Tässä A influenssaviruksen arsenaalissa on seuraavat geenit ja niiden koodaamat proteiinit:

Segmentti 1. PB2, transkriptaasi, joka sitoutuu isäntäsolun pre-mRNA:n CAP-jaksoon, josta tehdään aluke viruksen mRNA-molekyyliin.

Segmentti 2. PB1, transkriptaai, elongaasi. Tämä geeni voi omata toisenkin geeniluennan ja muodostaa PB1-F2 proteiinia.

Segmentti 3. PA. seriiniproteaasi, endonukleaasi, joka pystyy irrottamaan CAP-osan

Nämä kolme proteiinia muodostavat polymeraasikompleksin jokaisen virus vRNA rihman lenkiksi kudottuun päähän, siten että rihman 5´ ja 3´ päädyt ovat tässä polymeraasikompleksissa saatavilla hyvin lähekkäin , miltei muistuttaen dsRNA hahmoa, mikä tietysti attrahoi NS1 tekijää.
Tällä kompleksimykkyrällä virus voi kirjottaa sitten (+) transkriptejä tai (-) replikaatteja isäntäsolun tekijöitten ja geeniainesmiljöön avustuksella.

RNA- rihman muu osa on kietoutunut nukleoproteiinin(NP) monomeereistä muodostuvan "helminauhaketjun" antamaan tukialustaan ja RNA rihman päädyssä on ympyriäinen RNA- lenkki, jossa nukleotidejä tarkoituksella pidetään toisistaan erillään (single)
Virionissa ilmeiseti lenkit ovat polarisoituneet periferiaan ja polymeraasikompleksit virionin sisäosaan. Mutta kun virus infektoidessaan purkautuu sytoplasmaan, sen jokainen vRNP partikkeli polarisoituu siten, että ne lähtevät RNA- lenkki edellä vaeltamaan kohti tumaa kuin kiilana polymeraaspaketti partikkelin viimeisinä.

Nämä nukleoproteiinit (NP) muodostuvat geenistä, joka on segmentistä 5. Tämä geeni tuottaa runsaasti NP-monomeerejä, joita vaeltaa aluksi tumaa yös proteiinisynteesivaiheesta , kun pakataan uusia vRNA säikeitä uusiksi vRNP partikkeleiksi. Tämä geenisegmentti nykyisessa A H1N1 -viruksessa on läntiestä sikainfluenssasta.

(Polymeraasikompleksi nykyisessä A H1N1 sekainfluenssassa on koostunut sitten, että 1. ja 3. segmentti ovat linnusta ja 2. segmentti on ihmisinfluenssasta. Siis linnuista on PB2 ja PA, ihmisinfluenssasta PB1.


Segmentti 4. HA tunnetaan parhaiten. Tämä tekijä hemagglutiniini on se, jota virus koettaa muutella jopa antigeenia vaihtamalla ja ihmiset sitten tekevät tätä antigeenia vastaan rokotteita, kun ovat pystyneet havaitsemaan minkälainen se minäkin vuotena on. Joka vuosi on uusi kausiluontoista influenssaa vastaan designattu rokote. Vallitsevassa pahassa lintuinfluenssassa A H5N1 tämä HA- antigeeni on H5 avian. Tässä uudessa riehuvassa influenssassa tämä antigeeni on H1 ja se on peräisin läntisistä sikainfluenssoista. antigeenia Rokotteen kehittely vie aikansa, sillä rokote ei saa olla tautia vaarallisempi. Joskus tauti sinänsä toimii parempana "rokotteena", koska saattaa olla vähemmän sivuvaikutuksia ja komplikaatioita jälkeenpäin statistisesti ja epidemiologisesti ajatellen.

Segmentti 6. NA on neuraminidaasi. Niitäkin on useita tyyppejä. Nykyisessä pandemisessa influensassa tyyppi on N1. Tämä on oikeastaan tunnetuin influenssageeni, koska sitä vastaan on Tamiflu ym. neuraminidaasi-inhibiittorit. Neuraminidaasin tehtävä on helpottaa viruksen pääsyä sievemmin infektoimaan HA-tartunta-tekijällä ja sitten helpottaa uusien tuoreiden virionien vapautumista isäntäsoludebriksestä.
Lähteet kertovat, että nykyvirus on herkkä oseltamivirille ja muille neuraminidaasi-inhibiittoreille. Ne vain tulee aloittaa ajoissa influenssaoireiden alettua. Nehän ovat tavallisia influenssalääkkeitä, eikä vain ainoastaan pandemialääkkeitä, joten tarkan pandemisen viruksen rakenteen laboratiivista näyttöä ei tarvitse vuorokausitolkulla jäädä odottamaan.

Vert. Myös herpesviruksessa hoidon nopea aloitus on se olennainen seikka. Solun tumaan päässyt influenssavirus on sulkenut muutamassa tunnissa , viimeistään viidessä tunnissä ihmisen solun genomin puolustusfunktiot, joten solu vaikenee infektiosta, eikä saa aikaan virusvaroitusta kehossa ja monta solua ehtii infektoitua ilman solun virusvaroituksen (IFN) antamaa hälytystä.

Segmentti 7. M geeni. Tästä tuottuu M1 ja M2 matrix-proteiinit. Virionin pääasiallisin komponentti on matrixproteiini, seinämän tekijä. Tässä seinämässä on integraalisia kalvoproteiinia M2, joilla on jonikanavatehtävä. Joissain A-influenssaviruksissa amantadiini ja rimantadiini tepsivät antiviraaleina lääkkeinä, mutta niin ei lie tämän A H1N1 viruksen suhteen. Sen M-proteiineihin ja jonikanaviin ei voitane vaikuttaa näillä antiviruslääkkeillä, kertovat jotkut lähteet. Nykyisen H1N1 viruksen M geeni tulee euraasialaisista sika-influenssoista käsin.

Segmentti 8. on NS geeni. Siitä tuottuu proteiini NS1, NS2 ja NEP. NS tulee sanasta nonstrukturaalinen, siis se ei ole varsinainen virionin rakentajaproteiini, vaan se on puhtaasti funktionaalinen, todellinen "virionin lastenhoitaja" ja paimen, vaikka aluksi ei tiedetty mikä sen funktio on. Joka tapauksessaNS1 proteiinin funktion tulos on isäntäsolun DNA:n apoptoosin suora induktio ja ihmisen oman RNA-materiaalin tuoton sammutus. Se myös omaa tumaan (nucleus) ja tumajyväseen (nucleolus) kohdistavan kohdan ja lisäksi pyydystää dsRNA muotoa vaimentaen virusvaroitusta, jota kaikki vieras dsRNA muoto aiheuttaa. Se kiinnittyy importiiniin, joka vie tumaan lojaalia tumaankuljetustietä myöten. Tämän tekijän konstruktio merkkaa viruksen virulenssissa ehkä kriittisesti. Siinä vaiheessa kun virusreplikaatio ja transkriptio tuhtaa tumassa, syntyy välimuotoa dsRNA , ja se voisi herättää tuman genomisen immuunivasten, joten NS1 pitää huolta että sitä ei tapahdu.
Nykyinen NS1 tulee läntisistä sikainfluenssoista käsin ja on hyvin altis täydentämään deleetiorakennettaan, arvelen.

ONKO MUITA KEINOJA influenssa vastaan kuin täsmärokote ja neuraminidaasi-inhibiittori tai jonikanavaan kohdistuva lääke?
Muita strategioita löytynee kun vaikeutetaan apoptoosia indusoivien virusproteiinien funktiota tavalla tai toisella.
Passiivisti voidaan antaa vasta-aineita joita saadaan viruksesta toipuneilta.
Aspiriinilla ja NSAID lääkkeillä on etuja, ei vain kuume ja kipulääkkeenä, vaan pieni määrä voi olla antiviraali jollain tavalla.
Statiineilla on etuja. Se joka käyttää statiineja ei saa lopettaa statiinien käyttöä influenssan aikana. Matala-annos statiinia lie edullinen influenssaa vastaan. Sanotaan, että tulevaisuuden influenssalääkkeistä statiinit ovat ehkä numero yksi.
Lienee etua hyvällä yleiskunnolla ja ravinnolla. Arvelisin että olisi etua fytiinipitoisella ravinnolla, sillä sen funktiokohdat alkavat nukleolisesta tumasäädöstä, jota vastaan virus ensisijaisesti kohdistaa. Siis esim jos talossa on sähkö, siinä on pääkatkaisija. Virus ikäänkuin sammuttaa solun toiminnat " pääkatkaisijasta" nukleolaarista tietä. Fytiinijärjestelmä pitää siellä taas normaalia funktiota yllä ja voi vahvistaa niitä soluja jotka joutuvat olemaan infektoituneen solukon lähellä ja ehkä tervet solut pysyvät virkeämpinä ja tulehdukselle löytyy jokin kombinoitu voittaja.
Ravinnot jotka antavat fytiiniä, ovat yksinkertaista, viljaa, täysjyvää, mysliä, siemeniä, pähkinöitä, seesamia, soijaa, herneitä, papuja. Siis sellaista perustavaa ruokaa, jota ei ole liikaa käristetty tai denaturoitu.
Luonnollisesti tavalliset perinteiset neuvot antioksidanteista ovat hyviä. Fytiinipitoinen ravinto on sellaista mitä voi hankkia kotiin edeltä kuivamuonana. Kaakao ja suklaa kuuluu näihin Puurojauhoja, näkkileipää, mysliä ym on helppo ostaa varastoon.

Vihreä ravinto ja kasvisöljyt, jotka antavat K1 vitamiinia (A,E,K), ovat vaikeita infektiivisiä agensseja vastaan tekijöitä muodostavia. Jotain vihreää pitäisi syödä päivittäin. Vihreää voi hankkia pakasteeseen.
D-vitamiinin merkitys on suuri: se auttaa kalsiumin tasapainottamisessa, sillä kaiken apoptoosin takana on kalsiumin epätasapaino solussa.
D vitamiinia voi ostaa kalanmaksaöljynä tai AD-tippoina. Kalaa voi ostaa pakasteeseeen.
Maksa on altis näille viruksille ja maksan paras lääke on riittävä ruoka ja vesi. Keuhkoille on parasta muistaa maito, jäätelö, jogurtit, rahkat, sipuli, muna. Ainakin jäätelöä voi ostaa pakasteeseen. Sipulia voi ostaa isomman määrän.
Lievissä influenssaoireissa ei pitäisi lähteä altistamaan muita vaan katsoa että on mahdollisuus kotona hoitaa itseään mahdollisimman hyvin. Jos on kyse pandemisesta riskistä, olisi suotavaa, että ihmiet saisivat hankkia varojensa mukaan ilman reseptiä neuraminidaasi-inhibiittoria, sillä tauti leviää kovasti, jos muutaman päivän kulutua menee otattamaan verikokeen ja sitten toiset pari päivää odottaa vastausta. Yleensä influenssalla on aivan tyypilliset oireet, joilla se eroaa kylmettmisestä. Toinen ongelma on tietysti demokraattinen ajattelutapa, että uhka on monen miljardin ihmisen jne ja että jokaisella tulisi silloin olla oikeus ostaa lääke ilman reseptiä.