(I) Eric W. Refsland et Reuben S. Hrris. The APOBEC3 Family of Retroelement Restriction Factors. In: Intrinsic immunity Toimittaja on Bryan R. Culten ( 2013).
Current Topics in Microbiology and Immunology.
ISBN 978- 3- 642- 37764-8.
Patogeenit kuten HIV joutuvat käsittelemään monenlaisia isäntäsolutekijöitä ensinnäkin hyödyntääkseen omaan replekoitumiseensa niitä ja toiseksi välttääkseen oman tuhonsa.. On havaittu että 10% ihmisen proteiineista joko suoraan tai epäsuoraan vaikuttuu HIV replikaatiosta Suurin osa näistä proteiineista on viruksen hyödyntämia replikaatiota varten . Toisaalta pieni joukko näitä soluproteiineja vaimentaa suoraan viruksen replikoitumista. Ne proteiinit ovat restriktiofaktoreita.
Mikä on restriktiotekijän tunnusmerkki?
Niillä on kykyä
estää tehokkaasti viruksen replikaatiota,
merkkejä nopeasta evoluutiosta (positiivisesta valinnasta)
vastaavuutta interferonille
apystyy neutraloimaan ainakin viruksen yhden restriktionvastaisen strategian.
Tässä käsitellään ensin restriktiotekijää APOBEC3,
Myöhemmin vielä kirjoitan uusinta tietoa muistakin restriktiotekijöistä kuten
TRIM5alfasta, (Tripartite motif containing proteins)
Tetherin/BST-2:sta (Tetherin or protein CD 317 or Bone marrow Stromal cell antigen 2 )
ja SAMHD1sta. ( The Sterile Alpha Motif and HD domain containing protein)
APOBEC3G
APOBEC3G on tutkittu hyvin paljon , yli 500 artikkelia siitä on olemassa ja nykykäsityksen mukaan sen restriktion periaate infektoituneessa T-solussa on Troijan hevosen mallilla
Trojan horse -like model for HIV restriction. Tästä on netissä kuvia.
- Jotta APOBEC3G olisi tehokas HIV restriktion aiheuttajana, sitä tulee esiintyä infektoituneen, virusta tuottavan solun sytoplasmassa.
- Sytoplasminen APOBEC3G tehnee interaktion Gag RNP- kompleksin ( Gag ribonukleoproteiinikompleksin ) kanssa. Tämä interaktio on välttämätön, jotta APOBEC3G pääsee pakkautumaan virioniin mukaan. Tämä interaktio voi särkyä entsyymillä RNaasi, ribonukleaasi ja senvuoksi ajatellaan, että siltana APOBEC3G:n ja Gag-nukleokapsidialueen kesken on RNA:ta. Siltamateriaalia tutkitaan vielä.
- Kehnosti määritetyllä mekanismilla pakatun APOBEC3G:n on päästävä nukleokapsidin sisään,viruspartikkelin ydinkoteloon. Tämä vaihe on geneettisesti määritelty, mutta ei mekanistisesti, koska erilaiset kimeeriset rakenteet voivat tulla pakatuksi viruspartikkeliin, mutta ne eivät mene sisälle ydinkoteloon eivätkä aiheuta restriktiota.
- Kun APOBEC3G:llä latautunut viruksen ydinkapseli asettuu kohdesoluun , alkaa käänteiskopiointi, (reverse transcription). virusRNA:sta, joka on esim --GG--GA--
- Ensin syntyy yksisäikeinen (ss) cDNA välituote. (CC-CT)
- Koska nyt esiintyy singleDNA muotoa, APOBEC3G voi vaikuttaa siihen ja urasiloi sen. Siis se deaminoi. sytosiinin C uridiiniksi U tietyssä dinukleotidissä. (-UC--UT) .
- Urasiloitunut DNAsäie voi nyt valita kaksi tietä. Se joko joutuu degradaatioon TAI se toimii templaattina sekundäärisäikeen synteesissä. (-AG-AA). Tämä synteesi edeltää integraatiota kohdesolun genomiin. Siis urasiilit koodaavassa DNA säikeessä ovat kohtia (template) adeniineille (A) tuoreessa (+)säikeessä ja tällä tavalla immortalisoituu mutaatio G :stä -- A:ksi , mikä puolstaan jatkokierroissa rajoittaa virusreplikaatiota. Jos näitä mutaatioita on paljon, esiintyy hypermutaatiota.
MUUT ABOBEC3-PROTEIINIT
Kun oli havaittu näitä APOBEC3G funktioita, alkoivat tiedemiehet kiinnostua muista perheenjäsenistäkin joita oli vielä kuusi.- HIV-1 infektoituneilta eristettyjen provirusten sekvenssejä tutkittaessa saatiin selville kaksi erilaista G:stä A:ksi mutatoitumismallia., joissa APOBEC3G oli välittänyt deaminaatiota.
Oli aiemmin osoitettu että APOBEC3G omaa preferenssin viruksen (-) säikeen 5´ CC- dinukleotidiin, (UC)sen mikä johtaa viruksen 5´GG :stä AG- mutaatioon. Se on tyypillisesti APOBEC3G:n aiheuttama.
Mutta koska on havaittu korkea pitoisuus proviraalista 5´ GA.sta AA:ksi mutaatiota, on arveltu että ainakin yhden muunkin APOBEC3 perheenjäsenen täytyy osallistua tähän mutatoivaan restriktioon. Kuitenkin sitä on vaikea identifioida koska kaikki ne kuusi muuta APOBEC3- proteiinia suosivat 5´-TC dinukleotidin deaminaatiota.
- Soluun perustuvista tutkimusmalleista, joissa on vahvistettu cDNA:n ilmeneminen, on raportoitu kaikkien seitsemän APOBEC3proteiinin aktiviteettia.
Primäärisissä CD4+ T-soluissa, jotka ovat HIV viruksen pääkohde kehossa, ilmenee kuutta APOBEC3 proteiinia havaittavissa pitoisuuksissa, mutta APOBEC3A mRNA:ta ei ole havaittavissa.
Vain neljä APOBEC3 proteiinia pakkautuu viruksenkaltaisiin partikkeleihin (APOBEC 3D, - 3F , -3G, 3H) ja ne estävät virusreplikaatiota jos niitä ilmenee stabiilisti T-solulinjoissa .( Ne jotka eivät pakkaudu ovat - 3A, - 3B ja -3C) .
Lopuksi mainittakoon, että solutukiimuksissa on havaittu endogeenien rpoteiinien ABOBEC3D ja ABOBEC3F kombinoituvan , mikä selittää non-permissiivisten T-solulinjojen 5´´GA:sta AA:ksi mutaatioita.
Kaikissa solulinjoissa ei ole havaittavia pitoisuuksia APOBECH mRNA:takaan eikä sen endogeenista osuuta voi arvioida. Sitä on lisäksi seitsemän varianttia ja vain yksi alaryhmä näistä haplotyypeistä on protiinina stabiili ja kykenee HIV restriktioon.
Ihmisväestössä on siis luonnollista variaatiota. minkä relevanssia HIV restriktion suhteen tutkitaan edelleen.
Yhteenvetona:
Vaikka kaikkia APOBEC3 proteiineja voi pakottaa deaminoimaan virusperäsitä yksinkertaista ( ss) DNA-säiettä koeputkessa tai heterologisissa solulinjoissa yliexpressiolla, niin vain neljä APOBEC3 proteiinia kykenevät toimimaan T-imusoluissa HIV viruksen restriktiofaktoreina ja nämä ovat APOBEC3D, POBEC3F, APOBEC3G ja APOBEC3H.
KAIKKI MENESTYKSELLISET VIRUKSET ovat kehittäneet sofistisia menetelmiä ihmisen immuunivasteen vaimentamiseksi ( immunesupression) ja/ tai puolustuksen kiertämiseksi ( evasion) .
ESIMERKKINÄ kaikkein tutkituimmista APOBEC3-restriktiotekijöitä vastustavista mekanismista on HIV viruksen Vif- tekijä Se on pieni baasinen proteiini, 23 kDa ja virus tarvitsee sitä elimistössä aiheuttamaan patogenisyyteensä ja samoin myös monosyyteissä, makrofageissa, primääreissä CD4+ T-soluissa ja non-permissiivisissä T-soluissa replikoitumiseen koe-olosuhteissa.
Vif rekrytoi HIV:n infektoimasta solusta multiproteiini E3 ubikitiiniligaasikompleksin, joka käsittää CUL5/NEDD8, ELOB, ELOC, RBX2 ja CBFbeta , mitkä välittävät APOBEC3-restriktiotekijän tuhoamisen proteosomisilppurissa, siis solun omassa roskakorissa.
Tämän lisäksi Vif voi vapauttaa virusta APOBEC3G-välitteisestä restriktiosta alternatiivisestikin, sakkaamalla proteiinin katalyyttisesti inaktiiviin konformaatioon tai se voi estää APOBEC3G translaatiota.
Mutta näistä Vif- vaikutuksista haittaavin on proteosomisilppuri.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar