Sinikielitaudista, joka on Tanskassa uutta tautia eläimillä ja leviämässä Ruotsin suuntaan.Suomi vielä tautivapaa.

 https://mmm.fi/-/ahvenanmaalla-saa-rokottaa-elaimia-sinikielitautia-vastaan

Sitaatti:

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt kumota kiellon rokottaa eläimiä märehtijöiden sinikielitautia vastaan Ahvenanmaan maakunnan alueella. Muutos rokotuskieltoon tehtiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, joka tulee voimaan 27. kesäkuuta.

Päätöksen tarkoituksena on suojata Ahvenanmaan naudat ja lampaat sinikielitautia vastaan. Sinikielitauti on polttiaisten välityksellä leviävä virustauti, jonka eri serotyyppejä esiintyy yleisesti Välimeren alueen maissa.

Uusi serotyyppi 3 on levinnyt Pohjois-Euroopassa vuodesta 2023 alkaen ja saavutti Etelä-Ruotsin syksyllä 2024. Taudin pelätään leviävän Ruotsissa edelleen kesän aikana ja mahdollisesti saapuvan Ahvenanmaalle syksyllä. Polttiaiset voivat kulkeutua tuulen mukana satoja kilometrejä. 

Rokottaminen päätettiin sallia, vaikka tautia ei vielä esiinny Ahvenanmaalla. Halutaan varmistaa, että eläimillä on rokotuksesta saatu vastustuskyky siinä vaiheessa, kun tauti mahdollisesti saapuu Ahvenanmaalle. Rokottamisen jälkeen kuluu vähintään kuusi viikkoa vastustuskyvyn saavuttamiseksi.

Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen sinikielitaudista vapaaksi jäsenvaltioksi. Tämän aseman ansiosta märehtijöiden ja kamelieläinten tuontia rajoitetaan alueilta, joilla sinikielitautia esiintyy. Tautivapauden ylläpitämiseksi ja tartunnan varhaiseksi havaitsemiseksi eläinten rokotus sinikielitautia vastaan on ollut kiellettyä tähän asti koko Suomen alueella ja on edelleen kiellettyä muualla kuin Ahvenanmaalla. 

Suomi säilyttää tautivapaan asemansa rokotusten sallimisesta huolimatta, koska tautiseurantaa tehostetaan Ahvenanmaalla ja lähialueilla. 

Rokotus on vapaaehtoista. Eläimen omistaja tilaa rokotuksen eläinlääkäriltä, joka huolehtii rokotuksesta. Eläimen omistaja maksaa rokotteet ja rokotustyön. 
Suomessa on myyntilupa kolmelle sinikielitautirokotteelle. Kahden rokotteen kohde-eläinlajina on nauta ja lammas. Kolmannen rokotteen kohde-eläinlajina on lammas.

Sinikielitauti on märehtijöiden ja kamelieläinten virustauti, jota esiintyy useimmissa Euroopan maissa Suomea, Baltian maita ja Irlantia lukuun ottamatta. Tauti aiheuttaa eläimissä mm. sierainvuotoa, turvotusta ja kuumetta. Lampailla oireet ovat voimakkaampia ja voivat johtaa eläimen kuolemaan.

Tauti voi siirtyä emästä sikiöön ja aiheuttaa luomista tai epämuodostuneita vasikoita tai karitsoita, jos eläin saa tartunnan tiineyden alkuvaiheessa. Lypsylehmillä tauti voi aiheuttaa maidontuotannon laskua. Koska tartunta leviää polttiaisten välityksellä, eläimiä on vaikeaa suojata tartunnalta muulla tavoin kuin rokottamalla. Eläimiä rokotetaan yleisesti sinikielitautia vastaan muissa Euroopan maissa, mm. Ruotsissa. Tauti tai rokotus ei ole riski kuluttajalle ja elintarvikkeita voi myydä ja käyttää ilman rajoituksia. Sinikielitauti ei tartu ihmiseen. 

Asetuksella sallitaan myös eläinten rokotus koko Suomen alueella tutkimushankkeiden yhteydessä. Tämän muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa porojen kokeellinen rokotus sinikielitautia vastaan. Tauti ei leviä rokotusten välityksellä. Sinikielitauti tarttuu kaikkiin märehtijöihin ja on mahdollista, että sinikielitauti leviää tulevaisuudessa polttiaisten mukana myös poronhoitoalueelle. 

 Haku: Ruminantia, Blåtungasjuka 

Vastaus: Svar på svenska

 Blåtunga är en virussjukdom som drabbar idisslare som nötkreatur och får, och sprids via svidknott. I Sverige påvisades sjukdomen för första gången på 15 år i september 2024, med spridning längs västkusten och inåt landet. Symptomen kan variera men kan inkludera feber, sår i mun och nos, dreglande, hälta och minskad mjölkproduktion. 

 

Haku suomeksi: Polttiainen (pistävä mäkäräinen)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Polttiaiset 

Vektorihyönteiset: 

Polttiaiset (Ceratopogonidae) on hyönteisten heimo. Polttiaiset ovat pienikokoisia, ja jotkin lajit imevät verta ihmisestä ja muista eläimistä, jopa toisista hyönteisistä.

Tuntomerkit Polttiaiset muistuttavat ulkonäöltään surviaissääskiä. Aikuinen polttiainen on noin 1–1,5 millimetriä pitkä. Useimmilla polttiaislajeilla on kirjavat siivet. Koirailla on tuntosarvissaan paljon pitkiä karvoja, naarailla selvästi vähemmän. Polttiaisen pää on alaviistoon ja eturuumis työntyy sen päälle, jolloin hyönteinen näyttää kyttyräselältä. Silmät kiertävät lähes koko pään ympäri ja koskettavat päälaella toisiaan.^[2]

 Ruotsin svidknott:

 https://sv.wikipedia.org/wiki/Svidknott

Virus BTV on orbivirus, dsRNA rakenteinen mja kuuluu reoviridae heimoon  sairastuttaa  infektoituneitten  polttiaisten pistosten kautta märehtijöitä, mutta vaikka ne  sairastuvat  vakvavasti tauti ei niistä tartu toiseen elimeen  eteenpäin. vaan  ainoastaan  siitä verta imeneitten polttiaisten piston kautta. 

 https://fi.wikipedia.org/wiki/Orbivirukset