RHINO-, CORONA-, PARAINFLUENSSA-, ADENO-virukset, Vilustusmisvirukset

VILUSTUMINEN (Förkylning  http://www.doktorn.com/artikel/skillnaden-p%C3%A5-f%C3%B6rkylning-och-influensa-s%C3%A5-undviker-du-att-bli-sjuk

on aivan kaikkein tavallisin infektiotauti ja vilustumisia tapahtuu aikuisille noin pari kertaa vuodessa, lapsille kaksi kertaa useammin. Vilustumisen syynä on miltei aina VIRUS, joka on hyökännyt limakalvoihin nenänielussa, sivuonteloissa, välikorvassa ja ylemmissä hengitysteissä. Vilustumisen oireet ovat useimmiten lieviä ja menevät ohi hoiti tai ei parissa viikossa. Suomessa tavataan sanoa. Jos ei hoida vilustumista, niin se kestää kaksi viikkoa ja jos hoitaa niin 14 päivää.

• Förkylning är en av de allra vanligaste infektionssjukdomarna och drabbar i genomsnitt en vuxen person en till två gånger per år. Barnen drabbas minst dubbelt så ofta. En förkylning är nästan alltid orsakad av ett virus, vilket angriper slemhinnorna i näsa/svalg, bihålor, mellanöra samt i de övre luftrören. Förkylningssjukdomen är oftast mycket godartad och har i regel, oberoende av behandling, läkt ut inom någon vecka.

Aiheuttava mikro-organismi, tartuntatiet ja tartunnan leviämine

• Orsakande mikroorganism, smittvägar och smittspridning

On koko joukko viruksia, joista voi aiheutua vilustumista. Monet näistä kuuluvat RHINO-virusten ryhmään, mutta vilustumisviruksia on myös CORONA-virusten ryhmässä, PARAINFLUENSSA-viruksissa ja ADENO-viruksissa.

• Det finns ett mycket stort antal virus som kan ge upphov till förkylning. Många av dessa tillhör gruppen rhinovirus, men förkylningsvirus kan också återfinnas inom bl.a. coronavirus, parainfluensavirus och adenovirus (se informationsblad Coronavirus, Parainfluensavirus och Adenovirus).

VILUSTUMINEN on hyvin tarttuvaista, varsinkin alkupäivinä ja leviää ilmateitse esim yskittäessä ja aivasteltaessa. Mutta vilustuminen leviää myös suorassa kontaktissa esim käteltäessä.

• En förkylning är mycket smittsam, framför allt under de första sjukdomsdagarna, och sprids som en luftburen smitta t.ex. vid hosta och nysning. En förkylning kan också smitta genom direktkontakt, t.ex. via händerna.

Itämisaika on lyhyt, 1-5 vuorokautta.

• Inkubationstiden är kort, 1–5 dygn.

Oireet, komplikaatiot, hoito ja diagnostiikka

• Symtom, komplikationer, behandling och diagnostik

Tyypilliset oireet vilustuttaessa on vuotava nenä ja kipeä kurkku. On tavallista, että myös yskittää ja alkuyskä on kuivaa, mutta sitten alkaa lohjeta enemmän limaa. Tavallisiin oireisiin lasketaan myös lukkiutuneet korvat ja paineentunne poskionteloissa. Joskus on kuumetta, mutta aika kohtalaisena. Väsymys on tavallinen oire.

• Klassiska symtom vid förkylning är rinnsnuva och halsont. Vanligen uppträder också hosta, som från början i regel är ”torr” men som successivt blir allt mer ”slembildande”. Andra vanliga symtom är lockkänsla från öronen och tryckkänsla över bihålorna. Feber förekommer ibland men är i så fall måttlig. Trötthet är ett vanligt symtom.

Koska kerran vilustumista aiheuttaa virus, hoito suuntautuu kokonaan oireitten lievittämiseen. Kipua lievittävä ja kuumetta alentava tapaa olla avuksi, samoin nenäsuihkeet ja yskänlääke. Suositellaan juomaan runsaasti , varisnkin pienillä lapsilla tämä on tärkeä asia.

• Eftersom en förkylning orsakas av virus blir behandlingen helt inriktad på att mildra symtomen. Smärtlindrande och febernedsättande mediciner brukar hjälpa liksom nässpray och hostmedicin. Rikligt med dryck rekommenderas, framför allt när det gäller små barn.

Komplisoitumaton vilustuminen menee parissa viikossa ohi. Joskus voi tulla komplikaationa poskiontelontulehdusta, sinuiittia, korvatulehdusta, otiittia tai keuhkotulehdusta, pneumoniaa. Ne ovat kaikki bakteereitten aiheuttamia ja ne tulee yleensä hoitaa antibiootilla. muuan lapsilla tavallinen kopmplikaatio on kruppi.

• En okomplicerad förkylning går över inom någon vecka. Bland de komplikationer som ibland tillstöter kan nämnas bihåleinflammation (sinuit), öroninflammation (otit) och lunginflammation (pneumoni). Dessa är alla bakteriellt orsakade och bör i regel behandlas med antibiotika. En annan vanlig komplikation hos småbarn är krupp (se informationsblad, Parainfluensavirus).

Yleensä tehdään diagnoosi tyypillisistä oireista. Tavallisessa vilustumisessa eristetään harvoin viruksia

• Diagnosen ställs utifrån de typiska symtomen. Vid en vanlig förkylning utförs sällan virusisolering.

Ennaltaehkäisevää

• Förebyggande

Koska vilustuminen on hyvin tarttuvaista on useimmin vaikea suojata muita tartunnalta. On kuitenkin hyvä pitää kättä suun edessä kun yskii tai aivastaa ja pestä käsiään usein. Tulee käyttää paperinenäliinoja. Pienet lapset vaikuttuvat vilustumisistaan ja heitä on pidettävä kotosalla esikoulusta. Ei ole mitään rokotetta vilustumisia vastaan.

• Eftersom förkylningar är mycket smittsamma är det ofta svårt att skydda andra från att smittas. Det är ändå viktigt att hålla för munnen när man hostar eller nyser samt att tvätta händerna ofta. Man bör använda pappersnäsdukar. Småbarn som är påverkade av sin förkylning skall man hålla hemma från förskolan. Det finns inget förkylningsvaccin.

Hengitysteitten akuuteista infektioista (ARTI)

On aivan uusi väitöskirja tästä asiasta. Väitös on vielä edessäpäin, joten silmäilen kirjastossa esillä ollutta abstraktia. Kirja keskittyy paremman diagnostiikan kehittämiseen.

Robin Brittain-Long. On the diagnosis and management of viral respiratory infections. ISBN: 978-91-628-8118-4

• Mitä uutta tästä vanhasta asiasta on löytynyt?

Suomennan abstraktin tähän.

AKUUTIT RESPIRATORISEST INFEKTIOT ( ARTI) ovat ihmisen kaikkein tavallisimmat infektiot ja suuri globaali ongelma.

VIRUKSET useimmiten aiheuttavat lieviä ja itsestään rajoittuvia tauteja, mutta kuitenkin niistä seuraa melkoista kuolleisuutta ja yhteiskunnallisesti ajatellen ne ovat hintavia tauteja. Pääasiallisimmin ne aiheuttavat ylempien hengitysteitten infektioita.

Ruotsissa on 70% kaikista primäärin sairaanhoidon piirin infektioista näitä respiratorisia (ARTI).

Alempien hengitysteiden infektiot taas ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy, varsinkin alle viisivuotiailla lapsilla, jos hoitoresurssit ovat kehnot.

Viruksen erottaminen BAKTEERISTA voi olla vaikeaa ja sen takia joudutaan usein liiallisiin antibioottien kirjoittamisiin. Modernit molekulaariset diagnostiset metodit ovat merkitsevästi lisänneet mahdollisuuksia ARTI:n etiologiseen diagnosoimiseen. Tässä väitöskirjassa arvioidaan eräitä PCR-menetelmiä 13 hengitystieviruksen ja kahden bakteerin suhteen kliinisistä näkökohdista käsin.
Real-time PCR
Multiplex PCR

I Retrospektiivinen tutkimus, jossa oli 954 nasofaryngeaalista näytettä. Havaitsemisprosentti 48 % (Multiplex real-time PCR for detection of respiratory tract infections. 2008)

II Prospektiivinen tutkimus jossa olio 209 ARTI-potilasta ja 100 oireetonta kontrollia. Positiiviset löydöt 43%.lla potilasita ja 2 % kontrolleista. (Prospective evaluation of a novel multiplex real-time PCR for detection of fifteen respiratory pathogens - Duration of symptoms significantly affects detection rate. 2010)

III Jos oli mahdollista tehdä PCR- tutkimus, antibioottien kirjoittaminen väheni 50%:lla prospektiivisessa tutkimuksessa 426 ARTi-potilaasta. Jos vastaus oli saatavissa 48 tunnin sisällä, antibioottia sai 6,8 % potilaista, mutta jos vastaus viipyi, 15,1 % sai antibiootin. (The use of a multiplex real time-PCR method targeting thirteen viruses- impact on antibiotic prescription rate in a prospective study. In manuscript)

IV Retrospektiivisessä tutkimuksessa 8753:sta potilaasta diagnostinen löytö oli suurempi talvisaikaan (54.7%) verrattuna kesään(31.1%) aikuisilla ja lapsilla myös useammin( 61.5 %verrattuna aikuisiin (30.5 %). Kaikkein useimmin havaittu virus oli Rhinovirus ( 32.5%) kaudesta riippumatta ja sillä oli kautta eri sesonkien suurta geneettistä variaatiota. (Seasonal variations influence diagnostic yield of a multiplex PCR assay targeting 13 respiratory viruses. in manuscript)

HIV-1 ja ART, antiretrovirusterapia

Nyt otan tämän pitkäaikaisen pandemisen viruksen myös mukaan tähän blogiin. Viimeinen väitöskirja Göteborgin Yliopistossa, koskien HIV-aluetta on seuraava:
Arvid Eden. HIV Persistence and Viral Reservoirs
ISBN 978-91-628-8110-8

Väitöstilaisuus on vielä edessäpäin tässä kuussa, joten sinne voi ehtiä vaikka mukaan. Väitöskirjan osatöitä ovat seuraavat:
I
Eden Arvid at al. Differential Effects of Efavirenz, lopinavir and Atazanavir on the Initial Viral Decay Rate in Treatment Naive HIV-1 Infected patients.(In press)
II
Lindkvist A , Eden A et al. Reduction of the HIV-1 reservoir in resting CD4+ T-lymphocytes by high dosage intravenous immunoglobulin treatment: a proof-of-concept study. (2009)
III
Arvid Eden et al. Immune activation of the Central Nervous System Is still Present after >4 years of Effective Highly Active Antiretroviral Therapy. (2007)
IV
Eden A. et al. HIV-1 viral escape in cerebropsinal fluid of subjecxts on supportive antiretroviral treatment. (Submitted)

Suomennan abstraktista seuraavaa:

Vaikka antiretrovirusterapia(ART) pystyykin tehokkaasti estämään ihmisen immuunivajeviruksen HIV-1 replikaatiota, tämä virus kykenee kuitenkin pinttyneesti olemaan olemassa soluissa ja anatomisissa virussäiliöissä. Latentisti infektoitunut lepäävä muistisolu CD4+ T-imusolu on tällainen tärkeä solu, joka toimii virussäiliönä ja keskushermosto taas on tärkeä anatominen virussäiliö HIV-1 infektiossa. Tämän väitöskirjan punaisena lankana on pyrkimys koettaa saada enemmän käsitystä HIV-1 viruksen pinttyneisyydestä, mitä tulee latenttiin infektioon ja keskushermostojärjestelmän alueeseen.

Käytetyn antivirusterapian tehokkuudesta arvellaan olevan suhteellisena mittana alkuvaiheen virusten katoaminen, kun ART on aloitettu. Tässä työssä tutkijat vertailivat tätä virusten tuhoutumista niissä henkilöissä, jotka saivat kolmea eri ART- lääkekuuria. He totesivat, että niillä, jotka saivat EFAVIRENZ-pohjaista terapiaa, viruksia alkoi tuhoutua alkuvaiheessa nopeammin kuin niillä, jotka hoidettiin proteaasi-inhibiittoreilla (PI). Sitten havaittiin, että LOPINAVIR/RITONAVIR-pohjainen käsittely antoi nopeamman virusten tuhoutumisen kuin ATAZANAVIR/RITONAVIR-pohjainen terapia. Tämä voisi viitata erilaisiin antiretrovirustehoihin eri hoito-ohjelmien kesken.

HIV-1 infektion poisjuurtamisen suurimpia esteitä ovat latentisti infektoituneet CD4+-T- imusolut. Sitten tutkijat kokeilivat, jos tehokkaan ART-terapian lisäksi annettu suonensisäinen korkea-annoksinen immunoglobuliinihoito (IVIG) voisi vähentää latentisti infektoituneitten lepäävien T-solujen virusaltaan kokoa ja he havaitsivatkin vähenemää tässä virusaltaassa viidellä potilaalla seitsemästä, joilla tämä reservoaarikoko oli mitattavissa määrällisesti. Nämä löydöt viittaavat siihen, että virussäiliö tulee saavutettaviin IVIG-terapian kautta ja täten intervention uusilla keinoilla saattaa olla vaikutusta latentteihin virussäiliöihin.

Hoidetuilla potilailla on usein havaittavissa intratekaalin immuuniaktivisuuden lisääntymistä huolimatta tehokkaasta HIV-1 viruksen systeemisestä vaimentumisesta. Tutkijat selvittivät intratekaalia immuuniaktivaatiota neopteriinilla ja IgG-indeksillä sellaisista potilaista, joilla oli ollut usean vuoden menestyksekäs terapia. He totesivat, että vaikka ART -hoidolla oli huomattava teho viruksen replikoitumisen ja aivoselkäydinnesteen immuuniaktivaation alentamisessa, useimmilla potilailla oli kuitenkin jatkuvasti intratekaalista immuuniaktivaatiota huolimatta pitkäaikaisesta tehokkaasta viruksen suppressiosta.

Satunnaisia tapauksia on raportoitu, missä selkäydinneste on välttynyt virukselta. Tutkijat selvittivät tätä asiaa neurologisesti oireettomilta potilailta, joita oli hoidettu tehokkaasti tavallisilla ART- hoitokaavioilla. He havaitsivat, että 10 %:lla potilaista selkäydinneste oli välttynyt virukselta ( seitsemällä potilaalla 69:stä potilaasta ), mikä on korkeampi prosentti, mitä aiemmin on havaittu ja tällä seikalla saattaa olla sovellutuksensa tulevaisissa hoitostrategioissa ja uusien lääkekombinaatioitten käytössä.

ABSTRAKTIN avainsanoja ovat:
HIV-1, human immunodeficiency virus type I
antiretroviral therapy, ART, antiretrovirusterapia
latency, latenssi, piilevyys
cerebrospinal fluid, CSF, aivoselkäydinneste, likvor
central nervous system, CNS, keskushermosto
efavirenz ( ei nukleosidianalogi, Stocrin)
lopinavir (PI, proteaasiestäjä, Kaletra)
ritonavir (PI, Norvir)
atazanavir (PI, Reyataz)
neopterin
viral decay, virusten tuhoutuminen

A H5N1 ja muut EPI aktuellit uutiset 3.6. 2010

Lintuinfluenssan tilanne AH5N1
Lintuinfluenssan tarkkailu on jatkunut kautta vuosien aivan rutiinisti ja nyt kun tuo sikainfluenssaperäinen pandeminen virus A H1N1 näyttää pitävän paussia, alkaa tulla esiin AH5N1 tietojen relevanssikin kuin syksyn ruska kesän vehreyden klorofyllin vähetessä.
A H5N1 on edelleen tavallinen lintumaailmassa, eikä ole osoittanut pystyvänsä leviämään ihmiskuntaan sen kummemmin kuin ennenkään.

A H5N1 viruksen vaarallisuus siinä ihmisessä, joka siihen sairastuu on vakava-asteinen.
Viime vuonna 2009 infektoitui maailmassa 73 henkilöä ja heistä 32 kuoli. mortaliteetti on siis prosentuaalisesti heissä 43.8 %, siis miltei puolet. Hoidon ehtivyyttä ja kombinoimista ja kokonaisratkaisua ei ole löydetty siinä muodossa, että voitaisiin pelastaa henkiin näitä infektoituneita. Joten asia on HYVIN AKTUELLI tieteen pöydällä, sillä virus LUONNOLLISESTI etsii tietä ihmiskuntaa, . vaikka sen etsintä veisi kymmenen vuotta. Lintuperäiset virukset omaavat RNA-materiaalissaan jonkin evolutionaalisesti pakottavan tarpeen vahvistaa genomiaan ihmisperäisellä materiaalilla, muuten virus voi kuolla, terminoitua syklissään ja siinä tapauksessa se häviää ennen aikojaan maapallolta repertoituessaan ilman ihmiskuntaa. Tässä on tärkeä edelleen hävittää sairastunutta lintukantaa, joka toimii viruksen kehtona ja riehumispaikkana, sekä tehdä terveitten villilintujen kontrolleja, koska niissä siirtyy A H5N1 ilman, että ne ovat sairaita tai antaisivat mitään oiretta. Asiaa ei saa unohtaa.

MITÄ SANOO EPI akutellt?

Under 2009 infekterades 73 personer varav 32 avled. I år (2010) har 30 personer infekterats varav 12 har avlidit. Eftersom de flesta fallen brukar inträffa under vårvintern indikerar detta inte någon säker ökning av antalet fall jämfört med 2009. Merparten av alla fall under de senaste åren har inträffat i Egypten, följt av Indonesien. Det finns en tendens mot lägre dödlighet i Egypten jämfört med Sydostasien (tabell 1). Varför dödligheten är lägre i Egypten är oklart, men det kan bero på såväl virus och värd som hur patienterna behandlats. Bland annat är tidigt insatt antiviral terapi är viktigt för att förhindra dödsfall i fågelinfluensa A/H5N1

EPI-aktuellt, vol 9, nr 22 (3 juni 2010)

Nuläget för fågelinfluensa A/H5N1

H5N1 fortsätter att cirkulera i världen trots mindre massmedial uppmärksamhet. Det finns mycket få rapporter om smittkedjor mellan människor och inga virologiska fynd som talar för att risken för att H5N1-viruset anpassas till människor ökat, men infektionen är fortfarande utbredd bland tam- och vildfågel i Sydostasien.

• Nuläget för fågelinfluensa A/H5N1
• Minskad antibiotikaanvändning men förvärrat resistensläge 2009
• Färre klamydiafall rapporterade 2009
• Med både hängslen och livrem
• Senaste publikationerna från ECDC
• Länkar till andra smittskyddsnyheter