Suomessa asiantuntija toteaa, ettei saatu mitään laumasuojaa koronapandemiavirusta kohtaan.

Tampere www.aamulehti.fi 13.11.2022 Sitaatti:

Laumasuoja koronaa vastaan jäi saavuttamatta – Uuden rokotetutkimus­yhtiön tutkimusjohtaja Arto Palmu kertoo, miksi näin kävi

Keväällä toimintansa aloittaneen ja Tampereella pääkonttoriaan pitävän uuden rokotetutkimusyhtiön FVR:n tutkimusjohtajan Arto Palmun mukaan yhtiö käy jo keskusteluja uusista Suomessa tehtävistä rokotetutkimuksista usean toimijan kanssa.

Uuden kansallisen rokotetutkimusyhtiön FVR:n tutkimusjohtaja Arto Palmu sanoo rokotekehityksen elävän nyt uutta kukoistuskautta. Siksi yhtiöllä on hyvät mahdolli­suudet myydä suomalaista rokotetutkimusosaamista maailmalle. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / Aamulehti

Vesa Vanhalakka

7:00 | Päivitetty 21:34

Aamulehti

Kun koronavirus alkoi levitä Suomessa keväällä 2020, puhuttiin paljon siitä, kuinka nopeasti laumasuoja saavutetaan. Enää laumasuojasta ei puhuta.

Uuden kansallisen rokotetutkimusyhtiön, Suomen rokotustutkimus FVR:n tutkimusjohtajan Arto Palmun mukaan epidemian alussa nähtiin nopeasti, että laumaimmuniteettiin ei päästäisi nopeasti, varsinkin kun yhteiskuntaa suljettiin laajoilla rajoitustoimilla.

”Epidemia Suomessa pysyi hyvin maltillisena kunnes vuodenvaihteessa 2021–2022 tilanne muuttui. Omikron-variantin myötä tauti alkoi levitä vauhdilla.”

Laumasuoja tarkoittaa, että kun riittävän iso joukko ihmisiä on tullut immuuniksi, tauti ei enää tartu herkästi ihmisestä toiseen.

”Koronassa immuniteetti ei ole niin vahva, että se estäisi tartuntoja. Rokottamisesta ja sairastetusta taudista saadaan henkilökohtaista suojaa vakavaa tautia vastaan. Itse tosin uskon, että alun perin rokotteet ehkäisivät myös tartuntoja, mutta varianttien kehittyminen muutti tilanteen. Siksi riskiryhmien rokottaminen on yhä välttämätöntä.”

Kaikki suomalaiset kattava uusi rokotuskierros ei ole vielä tarpeen, sillä suurella osalla suomalaisia on rokotusten ja sairastetun taudin ansiosta vahva suoja vakavaa tautia vastaan.

Kuka?

Arto Palmu Ikä: 55 vuotta. Kotipaikka: Kangasala. Siviilisääty: Naimisissa 30 vuotta. Kolme aikuista lasta. Työ: Tutkimusjohtaja maaliskuussa 2022 toimintansa aloittaneessa kansallisessa rokotetutkimusyhtiössä: FVR – Suomen rokotetutkimus. FVR on aputoiminimi Rokotetutkimuskeskus Finvac oy:lle, joka syntyi, kun Tampereen yliopiston ja THL:n rokotetutkimustoiminta yhdistettiin. Ura: Opiskeli lääketiedettä Tampereen yliopistossa. Valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1993. Erikoistui terveydenhuollon erikoislääkäriksi 2003. Tutkimuspäällikkönä THL:ssä 1995–2022. Tampereen yliopiston epidemiologian yliassistentti ja vt. professori 2003–2008.Tunnustuksia: Suomen epidemiologian seura valitsi Vuoden 2020 epidemiologiksi. Nimitettiin Kangasalan lukion kunniaylioppilaaksi 2021. Harrastukset: Pyrkii pelaamaan tennistä kaksi kertaa viikossa. Pelaa myös sulkapalloa ja lentopalloa. 9-vuotias Lenni-koira (chihuahuan ja toy terrierin risteytys) pitää huolen siitä, että etäpäivinäkin tulee pidettyä taukoja.

Pääkonttori TampereellaPalmu aloitti FVR:n tutkimusjohtajana huhtikuun alussa. Yhtiön pääkonttori on Tampereen Tammelassa radanvarressa sijaitsevassa Technopolis Asemakeskus -rakennuksessa.Uuteen yhtiöön liitettiin kymmenen Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen eri puolilla Suomea sijaitsevaa tutkimusklinikkaa. Niissä tehtäviä myyntilupaan tähtääviä kliinisiä rokotetutkimuksia johtaa FVR:n lääketieteellinen johtaja Mika Rämet.

THL:stä yhtiöön liitettiin Palmun johtama RWE-yksikkö. Se arvioi laajoissa vaikuttavuustutkimuksissa infektiotautien tautitaakkaa, rokotteiden hyötyjä ja haittoja sekä kansanterveydellistä merkitystä. Palmun mukaan kliinisten rokotetutkimusten ja tosielämän näyttöihin perustuvien vaikuttavuustutkimusten yhdistelmällä on erinomaiset mahdollisuudet menestyä, sillä rokotekehitys elää uutta kukoistuskauttaan. ”Käymme tällä hetkellä keskusteluja usean toimijan kanssa. Kaikki on vielä alkuvaiheessa, mutta selkeästi on nähtävissä, että kysyntää FVR:n tarjoamille palveluille on.”

Lue lisää: Uusi rokotetutkimusyhtiö aloittaa pian toimintansa Tampereella – näitä rokotteita aluksi tutkitaan

Lue lisää: Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus voi siirtyä osaksi kansallista yhtiötä – Rehtorin mukaan kyseessä on strateginen liike

Lue lisää: Rokotetutkimuskeskuksen johtaja kummeksuu Tampereen yliopiston rehtorin näkemyksiä yhtiöittämisestä: ”Emme tee tutkimusta voiton takia”

Ristiriita THL:ssä Yksi syy Tampereen yliopiston ja THL:n rokotetutkimuksen yhdistämisen taustalla oli se, että THL ristiriitaisesti paitsi teki kaupallista rokotetutkimusta, myös arvioi rokotteita ja teki selvityksiä niiden ottamisesta kansalliseen rokotusohjelmaan. Oikeuskansleri antoi 2019 lausunnon, jonka mukaan toiminnot pitäisi eriyttää toisistaan. Uusi rokotetutkimusyhtiö on kaupalliseen rokotetutkimukseen erikoistunut valtion erityistehtäväyhtiö. Sen omistajaohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Suomen valtio omistaa yhtiöstä 51 prosenttia ja Tampereen korkeakoulusäätiö 49 prosenttia. Valtion omistajaohjauksen taustalla on Palmun mukaan se, että myös valtio kokee rokotetutkimuksen tärkeäksi terveysturvallisuuteen liittyväksi toiminnaksi. ”Haluttiin, että tutkimusta tehdään Suomessa ja että Suomessa on vahva alan toimija.” Valtion pääomasijoitus yhtiöön sen perustamisvaiheessa oli 6,7 miljoonaa euroa. ”Valtion rahoitus on siinä. Ei meillä ole piikki auki, vaan työ rahoitetaan omalla toiminnalla. Alkuvaiheessa tavoite on vakiinnuttaa toiminta ja aloittaa sen jälkeen oma tutkimus- ja kehittämistoiminta.”

Arto Palmun mukaan uuden yhtiön osakeyhtiömuotoa ei valittu sen takia, että päätarkoitus olisi voiton tuottaminen. Tarkoitus on tuottaa tutkimuksesta lisäarvoa. Yhtiömuotoisella ratkaisulla haetaan joustavuutta, jotta markkinoilla voitaisiin toimia ketterämmin. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / Aamulehti

Harvojen käsissä. Rokotekehitys on keskittynyt yhä harvempien isojen lääkevalmistajien käsiin maailmassa. ”Uusien rokotteiden kehittämisen hintalappu on niin kova, että aikaisemmin rokotteita valmistaneet julkiset toimijat ovat kaikonneet markkinoilta. Ne eivät pysty sellaiseen riskinottoon, että sijoitetaan satoja miljoonia tuotteeseen, josta ei välttämättä ikinä saa omiaan pois.” Maailmassa on satoja bioteknologiayrityksiä ja yliopistoja, joissa uusia rokoteaihioita kehitetään. ”Kun projekti etenee ensimmäisiin kliinisiin kokeisiin, isot rokotevalmistajat ostavat usein tuotteen ja lisenssit ja alkavat viemään tutkimusta eteenpäin.” Yleensä nämä yritykset ostavat kehitteillä olevan rokotteen myyntilupaan tarvittavan tutkimusnäytön kliinisiin tutkimuksiin erikoistuneilta toimijoilta. Tähän markkinaan FVR aikoo päästä käsiksi. Palmun mukaan Suomella ja FVR:llä on valttikortti, jonka kaltaista harvalla maailmassa on: hyvät suomalaiset terveysrekisterit ja osaamista tehdä niiden avulla laajoja rokotteiden vaikuttavuustutkimuksia. Klinikoilla tehdyissä kokeissa osoitetaan, että valmiste on turvallinen ja tehokas ja että se vähentää tautia rokotetuilla. Vaikuttavuustutkimuksilla voidaan jatkaa tästä askel pitemmälle ja osoittaa laajemmin ne hyödyt ja mahdolliset haitat, joita rokotteesta saadaan. Vaikuttavuustutkimukset pyritään tekemään rokotteen saavilla vapaaehtoisilla samanlaisessa tarkkaan säädetyssä kokeellisessa tutkimusasetelmassa kuin tutkimusklinikoille tehtävät myyntilupaan tähtäävät tutkimukset. Palmun mukaan laajempi lisänäyttö rokotteiden arkivaikutuksesta kiinnostaa rokotteiden valmistajia. ”Sitä me yritämme rokotevalmistajille myydä.”

Ainutlaatuiset terveystiedot. Vaikuttavuustutkimuksissa avainasemassa ovat ainutlaatuiset suomalaisten terveystietoja sisältävät terveysrekisterit. Keskeisiä rekistereitä on kymmenkunta. Ne ovat koko maan laajuisia, erittäin kattavia ja ajantasaisia. Niiden tietoja voidaan yhdistää toisiinsa.