Tampere www.aamulehti.fi 13.11.2022 Sitaatti:
Laumasuoja koronaa vastaan jäi saavuttamatta – Uuden rokotetutkimusyhtiön tutkimusjohtaja Arto Palmu kertoo, miksi näin kävi
Keväällä
toimintansa aloittaneen ja Tampereella pääkonttoriaan pitävän uuden
rokotetutkimusyhtiön FVR:n tutkimusjohtajan Arto Palmun mukaan yhtiö käy
jo keskusteluja uusista Suomessa tehtävistä rokotetutkimuksista usean
toimijan kanssa.
Uuden
kansallisen rokotetutkimusyhtiön FVR:n tutkimusjohtaja Arto Palmu sanoo
rokotekehityksen elävän nyt uutta kukoistuskautta. Siksi yhtiöllä on
hyvät mahdollisuudet myydä suomalaista rokotetutkimusosaamista
maailmalle. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / Aamulehti
Vesa Vanhalakka
7:00 | Päivitetty 21:34
Aamulehti
Kun
koronavirus alkoi levitä Suomessa keväällä 2020, puhuttiin paljon
siitä, kuinka nopeasti laumasuoja saavutetaan. Enää laumasuojasta ei
puhuta.
Uuden kansallisen rokotetutkimusyhtiön, Suomen rokotustutkimus FVR:n tutkimusjohtajan Arto Palmun
mukaan epidemian alussa nähtiin nopeasti, että laumaimmuniteettiin ei
päästäisi nopeasti, varsinkin kun yhteiskuntaa suljettiin laajoilla
rajoitustoimilla.
”Epidemia
Suomessa pysyi hyvin maltillisena kunnes vuodenvaihteessa 2021–2022
tilanne muuttui. Omikron-variantin myötä tauti alkoi levitä vauhdilla.”
Laumasuoja
tarkoittaa, että kun riittävän iso joukko ihmisiä on tullut immuuniksi,
tauti ei enää tartu herkästi ihmisestä toiseen.
”Koronassa
immuniteetti ei ole niin vahva, että se estäisi tartuntoja.
Rokottamisesta ja sairastetusta taudista saadaan henkilökohtaista suojaa
vakavaa tautia vastaan. Itse tosin uskon, että alun perin rokotteet
ehkäisivät myös tartuntoja, mutta varianttien kehittyminen muutti
tilanteen. Siksi riskiryhmien rokottaminen on yhä välttämätöntä.”
Kaikki
suomalaiset kattava uusi rokotuskierros ei ole vielä tarpeen, sillä
suurella osalla suomalaisia on rokotusten ja sairastetun taudin ansiosta
vahva suoja vakavaa tautia vastaan.
Kuka?
Arto Palmu Ikä: 55 vuotta. Kotipaikka: Kangasala. Siviilisääty: Naimisissa 30 vuotta. Kolme aikuista lasta. Työ:
Tutkimusjohtaja maaliskuussa 2022 toimintansa aloittaneessa
kansallisessa rokotetutkimusyhtiössä: FVR – Suomen rokotetutkimus. FVR
on aputoiminimi Rokotetutkimuskeskus Finvac oy:lle, joka syntyi, kun
Tampereen yliopiston ja THL:n rokotetutkimustoiminta yhdistettiin. Ura:
Opiskeli lääketiedettä Tampereen yliopistossa. Valmistui lääketieteen
lisensiaatiksi 1993. Erikoistui terveydenhuollon erikoislääkäriksi 2003.
Tutkimuspäällikkönä THL:ssä 1995–2022. Tampereen yliopiston
epidemiologian yliassistentti ja vt. professori 2003–2008.Tunnustuksia: Suomen epidemiologian seura valitsi Vuoden 2020 epidemiologiksi. Nimitettiin Kangasalan lukion kunniaylioppilaaksi 2021. Harrastukset:
Pyrkii pelaamaan tennistä kaksi kertaa viikossa. Pelaa myös sulkapalloa
ja lentopalloa. 9-vuotias Lenni-koira (chihuahuan ja toy terrierin
risteytys) pitää huolen siitä, että etäpäivinäkin tulee pidettyä
taukoja.
Pääkonttori TampereellaPalmu
aloitti FVR:n tutkimusjohtajana huhtikuun alussa. Yhtiön pääkonttori on
Tampereen Tammelassa radanvarressa sijaitsevassa Technopolis
Asemakeskus -rakennuksessa.Uuteen
yhtiöön liitettiin kymmenen Tampereen yliopiston
rokotetutkimuskeskuksen eri puolilla Suomea sijaitsevaa
tutkimusklinikkaa. Niissä tehtäviä myyntilupaan tähtääviä kliinisiä
rokotetutkimuksia johtaa FVR:n lääketieteellinen johtaja Mika Rämet. THL:stä
yhtiöön liitettiin Palmun johtama RWE-yksikkö. Se arvioi laajoissa
vaikuttavuustutkimuksissa infektiotautien tautitaakkaa, rokotteiden
hyötyjä ja haittoja sekä kansanterveydellistä merkitystä. Palmun
mukaan kliinisten rokotetutkimusten ja tosielämän näyttöihin
perustuvien vaikuttavuustutkimusten yhdistelmällä on erinomaiset
mahdollisuudet menestyä, sillä rokotekehitys elää uutta
kukoistuskauttaan. ”Käymme
tällä hetkellä keskusteluja usean toimijan kanssa. Kaikki on vielä
alkuvaiheessa, mutta selkeästi on nähtävissä, että kysyntää FVR:n
tarjoamille palveluille on.”
Lue lisää: Uusi rokotetutkimusyhtiö aloittaa pian toimintansa Tampereella – näitä rokotteita aluksi tutkitaan
Lue lisää: Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus voi siirtyä osaksi kansallista yhtiötä – Rehtorin mukaan kyseessä on strateginen liike
Lue lisää: Rokotetutkimuskeskuksen
johtaja kummeksuu Tampereen yliopiston rehtorin näkemyksiä
yhtiöittämisestä: ”Emme tee tutkimusta voiton takia”
Ristiriita THL:ssä Yksi
syy Tampereen yliopiston ja THL:n rokotetutkimuksen yhdistämisen
taustalla oli se, että THL ristiriitaisesti paitsi teki kaupallista
rokotetutkimusta, myös arvioi rokotteita ja teki selvityksiä niiden
ottamisesta kansalliseen rokotusohjelmaan. Oikeuskansleri antoi 2019
lausunnon, jonka mukaan toiminnot pitäisi eriyttää toisistaan. Uusi
rokotetutkimusyhtiö on kaupalliseen rokotetutkimukseen erikoistunut
valtion erityistehtäväyhtiö. Sen omistajaohjauksesta vastaa sosiaali- ja
terveysministeriö (STM). Suomen valtio omistaa yhtiöstä 51 prosenttia
ja Tampereen korkeakoulusäätiö 49 prosenttia. Valtion
omistajaohjauksen taustalla on Palmun mukaan se, että myös valtio kokee
rokotetutkimuksen tärkeäksi terveysturvallisuuteen liittyväksi
toiminnaksi. ”Haluttiin, että tutkimusta tehdään Suomessa ja että
Suomessa on vahva alan toimija.” Valtion pääomasijoitus yhtiöön sen perustamisvaiheessa oli 6,7 miljoonaa euroa. ”Valtion
rahoitus on siinä. Ei meillä ole piikki auki, vaan työ rahoitetaan
omalla toiminnalla. Alkuvaiheessa tavoite on vakiinnuttaa toiminta ja
aloittaa sen jälkeen oma tutkimus- ja kehittämistoiminta.”Arto
Palmun mukaan uuden yhtiön osakeyhtiömuotoa ei valittu sen takia, että
päätarkoitus olisi voiton tuottaminen. Tarkoitus on tuottaa
tutkimuksesta lisäarvoa. Yhtiömuotoisella ratkaisulla haetaan
joustavuutta, jotta markkinoilla voitaisiin toimia ketterämmin. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / Aamulehti
Harvojen käsissä. Rokotekehitys on keskittynyt yhä harvempien isojen lääkevalmistajien käsiin maailmassa. ”Uusien
rokotteiden kehittämisen hintalappu on niin kova, että aikaisemmin
rokotteita valmistaneet julkiset toimijat ovat kaikonneet markkinoilta.
Ne eivät pysty sellaiseen riskinottoon, että sijoitetaan satoja
miljoonia tuotteeseen, josta ei välttämättä ikinä saa omiaan pois.” Maailmassa
on satoja bioteknologiayrityksiä ja yliopistoja, joissa uusia
rokoteaihioita kehitetään. ”Kun projekti etenee ensimmäisiin kliinisiin
kokeisiin, isot rokotevalmistajat ostavat usein tuotteen ja lisenssit ja
alkavat viemään tutkimusta eteenpäin.” Yleensä
nämä yritykset ostavat kehitteillä olevan rokotteen myyntilupaan
tarvittavan tutkimusnäytön kliinisiin tutkimuksiin erikoistuneilta
toimijoilta. Tähän markkinaan FVR aikoo päästä käsiksi. Palmun
mukaan Suomella ja FVR:llä on valttikortti, jonka kaltaista harvalla
maailmassa on: hyvät suomalaiset terveysrekisterit ja osaamista tehdä
niiden avulla laajoja rokotteiden vaikuttavuustutkimuksia. Klinikoilla
tehdyissä kokeissa osoitetaan, että valmiste on turvallinen ja tehokas
ja että se vähentää tautia rokotetuilla. Vaikuttavuustutkimuksilla
voidaan jatkaa tästä askel pitemmälle ja osoittaa laajemmin ne hyödyt ja
mahdolliset haitat, joita rokotteesta saadaan. Vaikuttavuustutkimukset
pyritään tekemään rokotteen saavilla vapaaehtoisilla samanlaisessa
tarkkaan säädetyssä kokeellisessa tutkimusasetelmassa kuin
tutkimusklinikoille tehtävät myyntilupaan tähtäävät tutkimukset. Palmun mukaan laajempi lisänäyttö rokotteiden arkivaikutuksesta kiinnostaa rokotteiden valmistajia. ”Sitä me yritämme rokotevalmistajille myydä.”
Ainutlaatuiset terveystiedot. Vaikuttavuustutkimuksissa
avainasemassa ovat ainutlaatuiset suomalaisten terveystietoja
sisältävät terveysrekisterit. Keskeisiä rekistereitä on kymmenkunta. Ne
ovat koko maan laajuisia, erittäin kattavia ja ajantasaisia. Niiden
tietoja voidaan yhdistää toisiinsa.