https://mmm.fi/-/ahvenanmaalla-saa-rokottaa-elaimia-sinikielitautia-vastaan
Sitaatti:
Maa- ja
metsätalousministeriö on päättänyt kumota kiellon rokottaa eläimiä
märehtijöiden sinikielitautia vastaan Ahvenanmaan maakunnan alueella.
Muutos rokotuskieltoon tehtiin maa- ja metsätalousministeriön
asetuksella, joka tulee voimaan 27. kesäkuuta.
Päätöksen
tarkoituksena on suojata Ahvenanmaan naudat ja lampaat sinikielitautia
vastaan. Sinikielitauti on polttiaisten välityksellä leviävä virustauti,
jonka eri serotyyppejä esiintyy yleisesti Välimeren alueen maissa.
Uusi
serotyyppi 3 on levinnyt Pohjois-Euroopassa vuodesta 2023 alkaen ja
saavutti Etelä-Ruotsin syksyllä 2024. Taudin pelätään leviävän Ruotsissa
edelleen kesän aikana ja mahdollisesti saapuvan Ahvenanmaalle syksyllä.
Polttiaiset voivat kulkeutua tuulen mukana satoja kilometrejä.
Rokottaminen
päätettiin sallia, vaikka tautia ei vielä esiinny Ahvenanmaalla.
Halutaan varmistaa, että eläimillä on rokotuksesta saatu vastustuskyky
siinä vaiheessa, kun tauti mahdollisesti saapuu Ahvenanmaalle.
Rokottamisen jälkeen kuluu vähintään kuusi viikkoa vastustuskyvyn
saavuttamiseksi.
Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen
sinikielitaudista vapaaksi jäsenvaltioksi. Tämän aseman ansiosta
märehtijöiden ja kamelieläinten tuontia rajoitetaan alueilta, joilla
sinikielitautia esiintyy. Tautivapauden ylläpitämiseksi ja tartunnan
varhaiseksi havaitsemiseksi eläinten rokotus sinikielitautia vastaan on
ollut kiellettyä tähän asti koko Suomen alueella ja on edelleen
kiellettyä muualla kuin Ahvenanmaalla.
Suomi säilyttää
tautivapaan asemansa rokotusten sallimisesta huolimatta, koska
tautiseurantaa tehostetaan Ahvenanmaalla ja lähialueilla.
Rokotus
on vapaaehtoista. Eläimen omistaja tilaa rokotuksen eläinlääkäriltä,
joka huolehtii rokotuksesta. Eläimen omistaja maksaa rokotteet ja
rokotustyön.
Suomessa on myyntilupa kolmelle
sinikielitautirokotteelle. Kahden rokotteen kohde-eläinlajina on nauta
ja lammas. Kolmannen rokotteen kohde-eläinlajina on lammas.
Sinikielitauti
on märehtijöiden ja kamelieläinten virustauti, jota esiintyy useimmissa
Euroopan maissa Suomea, Baltian maita ja Irlantia lukuun ottamatta.
Tauti aiheuttaa eläimissä mm. sierainvuotoa, turvotusta ja kuumetta.
Lampailla oireet ovat voimakkaampia ja voivat johtaa eläimen kuolemaan.
Tauti
voi siirtyä emästä sikiöön ja aiheuttaa luomista tai epämuodostuneita
vasikoita tai karitsoita, jos eläin saa tartunnan tiineyden
alkuvaiheessa. Lypsylehmillä tauti voi aiheuttaa maidontuotannon laskua.
Koska tartunta leviää polttiaisten välityksellä, eläimiä on vaikeaa
suojata tartunnalta muulla tavoin kuin rokottamalla. Eläimiä rokotetaan
yleisesti sinikielitautia vastaan muissa Euroopan maissa, mm. Ruotsissa.
Tauti tai rokotus ei ole riski kuluttajalle ja elintarvikkeita voi
myydä ja käyttää ilman rajoituksia. Sinikielitauti ei tartu ihmiseen.
Asetuksella
sallitaan myös eläinten rokotus koko Suomen alueella tutkimushankkeiden
yhteydessä. Tämän muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa porojen
kokeellinen rokotus sinikielitautia vastaan. Tauti ei leviä rokotusten
välityksellä. Sinikielitauti tarttuu kaikkiin märehtijöihin ja on
mahdollista, että sinikielitauti leviää tulevaisuudessa polttiaisten
mukana myös poronhoitoalueelle.
Haku: Ruminantia, Blåtungasjuka
Vastaus: Svar på svenska
Blåtunga är en virussjukdom som drabbar idisslare som nötkreatur och får, och sprids via svidknott. I Sverige påvisades sjukdomen för första gången på 15 år i september 2024, med spridning längs västkusten och inåt landet. Symptomen kan variera men kan inkludera feber, sår i mun och nos, dreglande, hälta och minskad mjölkproduktion.
Haku suomeksi: Polttiainen (pistävä mäkäräinen)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Polttiaiset
Vektorihyönteiset:
Polttiaiset (Ceratopogonidae) on hyönteisten heimo. Polttiaiset ovat pienikokoisia, ja jotkin lajit imevät verta ihmisestä ja muista eläimistä, jopa toisista hyönteisistä.
Tuntomerkit Polttiaiset muistuttavat ulkonäöltään
surviaissääskiä. Aikuinen polttiainen on noin 1–1,5 millimetriä pitkä. Useimmilla polttiaislajeilla on kirjavat siivet. Koirailla on
tuntosarvissaan
paljon pitkiä karvoja, naarailla selvästi vähemmän. Polttiaisen pää on
alaviistoon ja eturuumis työntyy sen päälle, jolloin hyönteinen näyttää
kyttyräselältä. Silmät kiertävät lähes koko pään ympäri ja koskettavat
päälaella toisiaan.
[2]
Ruotsin svidknott:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Svidknott
Virus BTV on orbivirus, dsRNA rakenteinen mja kuuluu reoviridae heimoon sairastuttaa infektoituneitten polttiaisten pistosten kautta märehtijöitä, mutta vaikka ne sairastuvat vakvavasti tauti ei niistä tartu toiseen elimeen eteenpäin. vaan ainoastaan siitä verta imeneitten polttiaisten piston kautta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Orbivirukset