Leta i den här bloggen

måndag 29 oktober 2012

Uudesta viruksesta H7N3 HPAI artikkeleita

2003
Kanadassa todetaan että se on miltei 100% tappava siipikarjalle.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3323367/

2004
Brittiläisessä Kolumbiassa havaitaan, että  H7N3 LPAI, jossa kuolleisuus on vain 0,5%,   mutatoituu  erittäin patogeeniseksi  H7N3 HPAI virukseksi. siipikarjassa.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15666877

2005
Havaitaan, että Italiassa 2003 kiertänyt  siipikarjan lintuinfluenssa  H7N3 LPAI aiheutti myös sairastuneille linnuille altistuneissa ihmisissä  anti- H7 vastaaineita seerumiin.
 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16170747

2006
Nyt katsotaan Amerikkojen puolella tarpeelliseksi seurata villilintujen ja siipikarjan AI viruksia, sillä on tapahtunut kolmeen otteeseen vuoden 2002 jälkeen  3 HPAI purkausta  Amerikoissa.
Chilessä H7N3 purkaus, USA:ssa H5N2 purkaus ja Kanadassa H7N3 purkaus. Jokaisessa tapauksessa LPAI muotoinen virus oli muuntunut HPAI-muotoon. Virusta tutkitatessa siinä havaittiin aivan ainutlaatuisia omianisuuksia, joita ei ennen tunnetuissa  HPAI-viruksissa ollut, joten kyse on uudesta viruksesta novel virus. Se tarkoittaa, että siitä voi tulla pandeminen joskus ihmiskuntaan.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16447492

2007
Pakistanissa oli vuosina 2003- 2004  HPAI H7N3 purkaus, joka saatiin kontrolliin. Sen jälkeen tuli LPAI H9N2-purkaus siipikarjaan ja sitä ei ole saatu samoin keinoin nujerrettua vaan sen sijaan virus nostaa patogeenisuuttaan jatkuvasti. Sitten vuonna 2006 alkoi ilmetä  AIV H5N1, jota vastaan taistellaan perinteisesti. 
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17494552

2010
H7 alatyyppi  vuonna 2005 ja 2006 on eri kuin vuonna 2007 ja  HPAI H7N3:ssa 
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20521634
H7 hemagglutiniinigeenillä on kykyä muuttua erittäin patogeeniseksi. 
 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20521678

2012
 Jaliskossa Meksikossa on kesä-elokuussa HPAI A (H7N3) purkauksia farmien siipikarjassa koko Jaliskon osavaltion alueella. Infektoituneesta siipikarjasta kaksi työntekijää sai silmätulehduksia.

MMWR Morb Mortal Wkly Rep. 2012 Sep 14;61:726-7. Notes from the Field: Highly Pathogenic Avian Influenza A (H7N3) Virus Infection in Two Poultry Workers - Jalisco, Mexico, July 2012.
During June-August 2012, Mexico's National Service for Health, Safety, and Food Quality reported outbreaks of highly pathogenic avian influenza (HPAI) A (H7N3) virus in poultry on farms throughout the state of Jalisco. This report describes two cases of conjunctivitis without fever or respiratory symptoms caused by HPAI A (H7N3) virus infection in humans associated with exposure to infected poultry.

2012
EteläAfrikassa on tänä vuonna ollut siipikarjakuolemia  LPAI A7N1-virukseen.
 http://www.thepoultrysite.com/poultrynews/26965/further-avian-influenza-h7n1-outbreaks-in-south-africa
 

Schmallenbergin virus

http://www.sva.se/schmallenbergvirus
Tätä virusta näykyy sykähtävän Global Incidence kartalla Ruotsin ja Suomen kohdalla tällä viikolla. Mikähän tuo on? En voi sanoa tietäväni siitä mitään.
Suomennan ruotsinkielestä.
Ensinnäkin milloin tämä Orthobunya-virus  on tullut Pohjolaan?

Smittvägar (Tartuntatiet)

Det är ännu inte känt hur virus introducerats till Europa eller när i tiden det kan ha skett, men aktuella studier tyder på att introduktion skett under 2011 eller möjligen 2010.
VIELÄ EI TIEDETÄ, MITEN se on johtunut Eurooppaan tai MILLOIN. Kuitenkin tuoreet tutkimukset osoittavat johtumisen tapahtuneen vuoden 2011 aikana tai mahdollisesti jo 2010.

Samtliga hitintills kända virus i gruppen 
Orthobunyavirus är vektorburna, vilket innebär att det sprids via insekter, främst svidknott, Culicoides spp. Detta har visats gälla även Schmallenbergvirus.
 Kaikki tähän asti tunnetut ORTHOBUNYAVIRUS- ryhmän virukset  ovat  jonkin VEKTORIN VÄLITTÄMIÄ  välittämiä. Se tarkoittaa, että niitä levittävät hyönteiset , VEKTORI , on lähinnä  Culicoides spp.  "svidknott", kirvellystä aiheuttava mäkäräinen; ( Näkyy olevan omana nimenä nykyään) polttiainen.

(Oma huomioni:  Tämä kesä 2012 oli tavattoman paljon mäkäräiskokoisia  pikkuisia hyttysiä tuottava ja niistä osa oli noita polttiaisia ja ne ovat tavallisia hyttysiä pienempiä  "pikkuhyttysiä" eli Culicoides)

 För andra vektorburna sjukdomar gäller också att virus byggs upp i vektorpopulationen under vår och sommar och sedan orsaka flest sjukdomsfall  under sensommar och höst. I Sverige har vi vektorfri säsong ungefär från november till april.
 Muillekin vektorivälitteisille taudeille on tyypillistä, että virusta  muodostuu vektorikannassa kevään ja kesän aikana ja siitä aiheutuu taudintapauksia myöhäiskesällä ja syksyllä.  Ruotsissa on vektoritonta kautta marraskuusta huhtikuuhun. (Kommentti: Pohjolan talven siunauksellisuus")

Det är sannolikt att virus cirkulerade i Europa under augusti - september 2011 då sjukdomsfall sågs på nötkreatur och att de dräktiga kor och får som infekterades då utvecklade fosterskador som ses först i sen dräktighet som missbildade, dödfödda eller svagt födda lamm, kalvar och killingar. 
 On oletettavaa viruksen kiertäneen  NAUTAKARJASSA elokuussa ja syyskuuussa 2011, jollain havaittiin nautakarjan taudintapauksia;  sellaisia  infektoituneita   kantavia  eläimiä, lehmiä ja lampaita ja vuohia, kohtasi SIKIÖVAURIOT, jotka havaittiin vasta kantoajan lopulla epämuodostumina, kuolleena syntyneinä tai heikkoina   karitsoina ja vasikoina

I nuläget har fall enbart setts hos idisslare (nötkreatur, bison, får och getter). Virus verkar endast smitta genom insektsbett och inte från djur till djur, förutom från mor till foster.
NYKYVAIHEESSA  on havaittu sairastumistapauksia  VAIN  MÄREHTIJÖISSÄ kuten nautakarjassa, biisonissa, lampailla  ja vuohilla.   Vaikuttaa siltä, että virus tarttuu vain itikanpuremasta eikä esim mene eläimestä toiseen, paitsi EMOSTA SIKIÖÖN.. 

Sedan de första fallen rapporterades har flera studier gjorts för att undersöka risken för smitta till människa och Europeiska smittskyddsmyndigheten (ECDC) säger nu att det är mycket osannolikt att Schmallenbergvirus utgör någon hälsorisk för människor. 
Ensimmäisten tautiraporttien jälkeen on tehty useita tutkimuksia, jotta saadaan selville, mikä riski ihmisellä on saada tartuntaa.  ECDC:n mukaan on hyvin epätodennäköistä, että  Schmallenbergin viruksesta olisi jotain terveydellistä riskiä ihmiselle. 

EVIRA mainitsee tämän viruksen jo alkuvuonna 2012:
 http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/elaintaudit/lampaat_ja_vuohet/schmallenberg-virus/

Muuttolintujen muuton ajat. Muistutus myös H7N3 viruksesta

http://www.fao.org/avianflu/en/index.html 
Tällaisena aikana kun suuret lintuparvet siirtyvät yli pään tulee linnut mieleen, joten katsahdan FAO:n  nettiuutisiin. 
Suomennan jonkin sitaatin, joka kertoo Meksikossa tavatusta uudesta HPAI- lintuviruksesta H7N3.
 Highly Pathogenic Avian Influenza in
Mexico (H7N3)
Ei pidä aliarvioida tämän uuden HPAI H7N3 viruksen siipikarjan tuotannolle aiheuttamaa riksiä.
A significant threat to poultry production not
to be underestimated

Asiasta  antoivat  informaatiot jo elokuussa 2012  FAO virkailijat Contributors: Sherrilyn Wainwrighta, Carlene Trevenneca, Filip Claesa, Moisés Vargas-Terána, Vincent Martina, Juan Lubrotha
INOFRMAATION SISÄLTÖ, jonka saa englanninkielisenä netistä, on seuraava:
(CONTENTS)
1.  Yleiskatsaus
2. Lintuinfluenssavirukset ja virulentit kannat
3. H7N3 historiikkia
4. H7N3 HPAI purkaus Meksikossa
5. Meksikon H7N3 HPAI viruksen geneettiset ominaisuudet:
virus: A/chicken/Jalisco/CPA1/2012 4
6. Meksikon vaste H7N3 HPAI virukseen
7. Meksikon vasteet  HPAI purkauksiin
8. Suora vaste  riskikommunikaatio
9. HPAI purkausten uhka ja ekonominen  vaikutus
10.Ravinnon turvallisuusnäkökohdat
11. Ehkäisy ja hyvät käytännön menetelmät
12. Rokotteiden käyttö AI purkauksissa
13. Suositeltavat toimenpiteet annettaessa vastetta purkauksiin
14. Referenssit

KOSKA kyse on varsin tuntemattomasta uudesta asiasta, niin suomennan tuosta yleiskatsauksesta vähän   tekstiä.

1. OVERVIEW (YLEISKATSAUS)
Other countries at risk, with unpredictable outcomes
Muita riskimaita,  joissa  seuraamukset olisivat  ennaltalaskemattomia

The current H7N3 highly pathogenic avian influenza (HPAI)
outbreaks occurring in Jalisco, Mexico, demonstrate the
constant risk from the circulation of avian influenza viruses to
poultry industries throughout the world. 

 Nykyinen H7N3 erittäin  patogeeninen lintuinfluenssavirus (HPAI) ilmentää purkauksia Meksikon Jaliskossa ja siitä on koko maailman siipikarjateollisuudelle alituista  kiertävän lintuinfluenssan riskiä.

In countries that have
significant commercial poultry industries, with high numbers
of animals living in high-density populations, HPAI outbreaks
can cause rapid and severe economic losses to agro-industry
and trade.

 Nopeita  ja vaikeita maatalousteollisuuden ja kaupan  alaa haittaavia  menetyksiä saattaisi aiheutua HPAI viruspurkauksista sellaisissa maissa, joissa  siipikarjateollisuudella on merkitsevä asema ja runsaasti eläimiä elää hyvin  tiheästi.

Countries with weaker infrastructure might
not withstand shocks to food prices and the resulting food
insecurity, especially for more vulnerable households.

Jos maitten infrastruktuuri on heikohko,  elintarvikkeiden  äkillinen  hintojen nousu ja ravintoturvallisuuden  aleneminen   on huonosti siedettyä  ja  nämä  kohdistuisivat erityisesti  muutenkin  helposti haavoittuviin talouksiin.

This outbreak and its rapid spread through a major
production area that also supplies export markets is a stark
reminder of the need for constant high levels of biosecurity,
and the inherent challenges in actually achieving this, especially
in mixed systems where backyard holdings are also present.

Tämä purkaus ja sen nopea leviäminen tuotantoalan  enimpään osaan, joka myös suorittaa vientiä, muistuttaa  jatkuvan mitä korkeimman bioturvallisuuden tason ylläpidon tärkeydestä-  luonnollisina haasteina tässä on monimuotoinen yhteiskunta ja erilaiset   siipikarjan kasvatukset takapiholla.

Robust surveillance systems need to constantly monitor for H5
and H7 subtypes of avian influenza viruses.

 Hyvin pätevää ja vankkaa valvontasysteemiä tarvitaan jatkuvasti  H5 ja H7 lintuinfluenssavirusten alatyyppien  monitorointiin

While the origin is unknown, it is highly suspected that a
low pathogenic strain of a wild bird origin infected domestic
poultry.

Vaikka tämän viruksen alkuperä onkin tuntematon, on suuresti epäilty, että villien lintujen matalapatogeeninen virus (LPAI)  olisi infektoinut hoidettua siipikarjaa.

....in Mexico through the activation of the National Emergency
Animal Health System
(DINESA)1 for this H7N3 HPAI outbreak
merits recognition.
 Meksikossa on aktivoitu DINESA, kansallinen eläinterveyden  kriisihoitosysteemi  näitten H7N3 HPAI purkausten  tunnistamiseksi.


 An emergency plan should incorporate
clear responsibilities for the government veterinary services,
wildlife officials and specialists, public and private stakeholders
(including backyard poultry producers), as well as public health
and public information officials, to address animal and human
health concerns and food safety in a well-coordinated response.

Tähän  hätätilanteeseen luotu suunnitelma asettaa  selvää vastuunkantoa  hallituksen veterinääripalveluille, riistanhoitoviranomaisille ja spesialisteille, kunnallisille  ja yksityisille farmareille ottaen huomioon myös  takapihoillaan  siipikarjaa tuottavat , sekä  kansanterveyden ja yleisen tiedonannon  alalla toimiville virkailijoille - jotta otettaisiin huomioon eläinten ja ihmisten terveydelliset  asiat ja ravinnon turvallisuus  hyvin koordinoidusti


In many epidemics, the first detected outbreaks of disease are
found weeks to months after the initial introduction occurred.
Often, the clinical findings are initially presumed to be other
endemic diseases, and mistreated or addressed on that basis.
The authorities are alerted only once other measures have
failed and mortalities continue, losing precious time that makes
the difference in preventing and controlling the outbreak.


 Monissa epidemioissa  ensimmäiset havaitut taudinpurkaukset löydetään  vasta viikkojen tai  kuukausien kuluttua alkuperäisestä tapahtumasta. Usein kliiniset löydöksetkin  alunalkaen oletetaan joksikin muuksi endeemiseksi taudiksi ja sen takia  niitä hoidetaan väärin tai sen oletetun  taudin hoidolla.  Lopulta virkamiehistö saa tietoa vasta, kun kaikki menetelmät ovat epäonnistuneet ja kuolleisuus jatkuu- jolloin  kallista aikaaa on menetetty, millä olisi voinut vaikuttaa   taudin   ehkäisyyn ja taudin purkauksen kontrolliin