Dengue on dengueviruksen aiheuttama kuumetauti, jota esiintyy laajasti maapallon trooppisilla sekä subtrooppisilla alueilla. Denguevirusta on olemassa neljää eri serotyyppiä. Virus kuuluu flavivirusten sukuun, johon kuuluvat myös muun muassa TBE-virus, zikavirus sekä Länsi-Niilin virus.
Flavivirusten isäntinä toimivat ihmiset ja muut nisäkkäät, mutta ne leviävät isännästä toiseen pääasiassa hyttysten välityksellä. Denguevirus onkin siirtynyt muun muassa zikaviruksen tapaan apinoista ihmiseen.
Miten dengue tarttuu?
Denguevirus tarttuu ihmiseen ensisijaisesti hyttysen välityksellä.
Denguekuumetta levittävät Aedes-sukuun kuuluvat päiväaktiiviset hyttyset Aedes aegypti ja Aedes albopictus, jotka levittävät myös muun muassa zika- ja chikungunyaviruksia.
Tautia levittää tropiikissa pääasiassa Aedes aegypti -hyttynen. Se on hyvin sopeutunut kaupunkimaisiin olosuhteisiin, ja hakee sekä suojaa että ravintoa myös talojen sisältä.
Ruokaillessaan hyttynen pistää usein useampaa ihmistä, sillä se häiriintyy helposti ja siirtyy usein häiriintyessään imemään verta seuraavasta henkilöstä. Tämän seurauksena sama hyttynen saattaa tartuttaa esimerkiksi kaikki samassa talossa asuvat ihmiset.
Harvoissa tapauksissa denguevirus voi tarttua myös
- veren- tai elinsiirrossa
- saastuneiden neulojen välityksellä
- äidistä sikiöön.
Kunkin serotyypin mukainen tartunta antaa elinikäisen suojan sitä vastaan. Muille serotyypeille suojaa ei kuitenkaan tällöin kehity, vaan sama ihminen voi sairastaa dengueinfektion useamman kerran elämänsä aikana.
Miten dengueta ehkäistään?
Tehokkain ja ainoa keino ehkäistä denguetartunta on suojautua hyttysen pistoilta.
Pistoilta suojaavat muun muassa:
- hyttyskarkotteet
- hyttysverkot
- pitkähihaiset ja -lahkeiset vaaleat vaatteet.
Hyttysen pistoilta suojautuminen (Matkailijan terveysopas)
Ensimmäinen rokote dengueta vastaan sai myyntiluvan vuonna 2015, mutta se on tarkoitettu ainoastaan taudin esiintymisalueella pysyvästi asuville. Sitä ei ole lainkaan saatavissa matkailijoille. Toimivaa, matkailijallekin sopivaa rokotetta tautia vastaan kehitetään kuitenkin jatkuvasti.
Mitkä ovat denguekuumeen oireet?
Suurin osa denguetartunnoista on täysin oireettomia, tai oireet ovat lieviä.
Oireillessaan denguen tyypillisiä oireita ovat:
- äkisti alkava kuume
- päänsärky
- silmien takainen särky
- lihas- ja nivelkivut
- ihottuma.
Näiden oireiden lisäksi voi esiintyä:
- pahoinvointia
- lieviä hengitysoireita
- verenvuoto-oireita.
Mitkä ovat denguekuumeen jälkitaudit ja seuraukset?
Vakavissa muodoissa denguetartunta voi kehittyä verenvuotokuumeeksi (dengue haemorrhagic fever, DHF) tai shokkioireyhtymäksi (dengue shock syndrome, DSS). Näille tautimuodoille tyypillisiä ovat vakavat verenvuodot ja verisuonten läpäisevyyden lisääntyminen.
Todennäköisyys saada denguekuumeen vakava muoto on korkeampi, jos dengueinfektio on sairastettu jo aiemmin. Matkailijoilla dengueinfektion vakavammat muodot ovat harvinaisia.
Jos matkailija epäilee saaneensa denguetartunnan, etenkin jos ilmenee ankarampia oireita tai verenvuoto-oireita, tulee lääkärin hoitoon hakeutua välittömästi.
Asianmukainen hoito vähentää merkittävästi vaaraa kuolla dengueinfektion vakavampiin muotoihin. Kuolleisuus dengueinfektion vakavampiin muotoihin on hoidettuna alle 1 %, muutoin noin 20 %.
Miten denguekuume todetaan?
Denguetartunta todetaan verinäytteestä osoittamalla vasta-aineita tai viruksen antigeeni.
Vasta-aineet ovat todettavissa viimeistään viikon kuluttua sairastumisesta. Antigeeni on osoitettavissa yleensä ensimmäisten sairauspäivien aikana.
Miten denguekuumetta hoidetaan?
Dengueinfektioon ei ole olemassa lääkehoitoa, vaan hoito on oireiden mukaista.
Kuumelääkkeeksi ei tulisi valita non-steroidaalisia tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeiinia, niiden verenvuotoa lisäävän vaaran vuoksi. Kuumelääkkeeksi voi käyttää parasetamolia.
Miten paljon dengueta esiintyy ja miten sitä seurataan?
Ennen vuotta 1970 merkittäviä dengue-epidemioita oli tavattu ainoastaan yhdeksässä maassa.
Viimeisen 50 vuoden aikana tauti on kuitenkin levinnyt nopeasti, mikä on ollut seurausta muun muassa kansainvälisestä matkailusta ja rahdista. Nykyään dengueta tavataankin kaikkiaan noin 128 maassa.
Dengue on malarian jälkeen toiseksi suurin kuumeen aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Eniten tautia esiintyy Aasiassa, mutta tapauksia on paljon myös Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Euroopassa denguevirus aiheutti epidemian vuonna 2012 Madeiralla. Tämän lisäksi Euroopassa on raportoitu muutamia yksittäisiä kotoperäisiä tartuntoja, mutta pysyvästi tautia ei Euroopassa esiinny.
Dengueinfektiot Suomessa
Suomessa ei esiinny dengueta, mutta vuosittain diagnosoidaan 35‒90 ulkomailta saatua denguetartuntaa.
Vuonna 2018 laboratoriot ilmoittivat 56 löydöstä. Suurin osa sairastuneista oli yli 15-vuotiaita.
Diagnooseja tehtiin kaikkina vuodenaikoina, eniten tammi‒huhtikuussa. Tartunnoista 39 ilmoitettiin saaduksi Aasiasta. Yksi tartunta oli saatu Dominikaanisesta tasavallasta. Muut tartunnan saaneet olivat matkustaneet useassa maassa.
Suurin osa tartunnoista saadaan Kaakkois-Aasian maista, kuten Thaimaasta ja Indonesiasta. Tartuntatautirekisteriin ei saada kuitenkaan kattavaa tietoa kaikista tartuntamaista.
Suomalaisten matkailijoiden denguetartunnat heijastavat riskin vaihtelua kohdemaissa, joissa isompia dengue-epidemioita esiintyy ajoittain.
Dengue kuuluu tartuntatauteihin, joiden mikrobilöydöksistä laboratorion on ilmoitettava kansalliseen tartuntatautirekisteriin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar