Leta i den här bloggen

fredag 21 november 2014

Filoviruksen transkription, editoinnin ja replikaation vaihde ja proteiini tuotteiden määrät



Kuten huomaa viionin rakentesta  genomin alupään koodaamia molekyylejä tarvitaan hyvin runsasti: nukleoproiteiinia(NP), polymeraasin kofaktoria VP35 , matrixproteiinia VP40  ja  GP lajeja.
Ensi alkuun viruksen  tarvitsee tuoda  mukanaan  RNP:ssa  tuotua  valmisproteiineja näistä    VP35,  hieman VP30,  L ja VP24. Matrix proteiinia sillä on kaikkein runsaiten jo mukana solun sisään.
Sitä vastoin  GP proteiini jota  näistä ainoana virionin ulkopinnalla on runsaasti,  asteittain prosesoidaan ja  sirotellaan  verenkiertoon ja solun ulkopuolelle. ja vain  muokattu pieni osa siitä toimii transmembraanisena infektoivana  yksikkönä. ja raivaa tien  sytoplasmaan. (GP2 transmembraaninen osa)- Kun tie sytoplasmaan on avoin, valmiit virionin sisällä tuleet  tekijät pääsevät vaikuttamaan  miljöön nujertamista  immuunivasteesta.
Materiaali kertyy nopeasti perinukleaariasemiin inkluusioihin, VP40 kiertää jopa tuman puolen kautta.

Kun  RNA-transkriptio on saatu  aikaan  perinukleaarisissa inkluusioissa tuottuu ensialkuun rnsaasti  niitä proteiineja jotka vastaavat  virionin sisärakenteesta ja  nukleokapsidisa ja sillä aika on
GP geenillä on kaksi luentaa. GP geenin luennassa  on eräänlainen vallin muodostustapatuma, hiuspinni, jonka  VP30 tekijä oikaisee,  jonka jälkeen vasta  koko geeni voi tulla luetuksi.Edeltävät geenit ovat  NP, VP35, VP40. niitä ehkä  transkripoituu myös  useita tuohon asti alkuvaiheessa.  Siinä vaiheesa on vain vähän  valmsita VP30, joka voisi vatata siitä, että tulee koko pitkää genomia viraalia  Alkutuoteet  editoitaneen  runsaiksi proteiineiksi.  Kun VP30 on päässyt tuottumaan se siten  säätelee transkription ja replikaation  synkronisoitumista L-partikkelien määrän mukaan. VP24 nappaa karyopheriinialfaa ja ilemsiesti holehtii riittävän perinukleiaarisesta  sijainnista ja VP40 lie hankkinut  taas jonkin osoitelapun plasmasoluun päin.

 ORF 1 geeniluenta jo tuottanut paljon verenkiertoon menevää materiaalia. ORFII geeniluennasta tulee  sitä GP:tä joka lopuksi asettuu uusien virionien pintaan ja se muodostuukin solussa erillään muista virusproteiineista, sillä sitä ei ole virionin sisällä.  Koko geeninluennan lopuksi muodostuu   tarvittavaa L polymeraasia siinä suhteessa  kuin saadaan  RNP-partikkeleita kokoon- RNP partikkelin jäsen on L.
yksi vRNA ja  L-dimeeri on yhdessä  RNP.ssa  Sen sijaan tyhjiä  virionia varten tehtyjä putkia voi olal  runsaasti ja niiden pinnalla runsati GP trimeeriä.  Putkien täyttymiseen RNP partikkeleilla vaadittiin  NP-VP35- VP30-L-vRNA rakenteinen  oikea  koostumus. 
Endogenin ADAM17 myös on perinukleaarinen ja  toimittelee  endosomaalsita  ectodomaanien irroittamista  erilaisista molekyyleistä, jotka pitää toimitaa solun ulkopinnalle. Siinä järjestelmässä  sitten  syntyy GP-tuotteita- GP tuotteilla lie  monimutkaisempi kartta kuin muilla EBOV molekyyleillä.. Muitta kuin GP niistä  ei esiinny virionin pinnalla.  Tätä päivitelen sen mukaan kun saan oivalluksia.
ja ymmärrän valmiita artikkeleita. 21.11.2014

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar