Leta i den här bloggen

torsdag 5 december 2013

LYSSA-virus RABIES. Onko rabiesta Suomessa? LYSSA-viruksista

  •  2013-12- 20 uutinen Suomen lehdessä. Rabiesta koirissa joita tulee Venäjältä tai Virosta.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013122017859127_uu.shtml
  •  LÄHDE:Lepakkokatsaus Suomesta  BMC Vet Res. 2013 Sep 8;9:174. doi: 10.1186/1746-6148-9-174. Bat rabies surveillance in Finland.
Nokireki T, Huovilainen A, Lilley T, Kyheröinen EM, Ek-Kommonen C, Sihvonen L, Jakava-Viljanen M.Source Finnish Food Safety Authority Evira, Mustialankatu 3, Helsinki FI-00790, Finland.

Tiivistelmä ( Abstract)

  •  Vuonna  1985 kuoli Suomessa lepakkotutkija rabies-aivotulehdukseen, minkä aiheutti Euroopan lepakon lyssavirus tyyppi 2 EBLV-2, mutta epidemiologisissa tutkimuksissa  vuonna 1986 ei löytynyt EBLV- infektoituneita lepakoita. Vuonna 2009  havaittiin yksi EBLV-2 positiivinen Daubentonin lepakko.  Ihmisestä eristetty vuoden 1985 EBLV-2 isolaatti ja  vuoden 2009 lepakkoisolaatti olivat geneettisesti lähisukua.  Tehtiin projekti  suomalaisten lepakkojen aiheuttman terveysriskin kartoittamiseksi tämän viruksen suhteen.
In 1985, a bat researcher in Finland died of rabies encephalitis caused by European bat lyssavirus type 2 (EBLV-2), but an epidemiological study in 1986 did not reveal EBLV-infected bats. In 2009, an EBLV-2-positive Daubenton's bat was detected. The EBLV-2 isolate from the human case in 1985 and the isolate from the bat in 2009 were genetically closely related. In order to assess the prevalence of EBLVs in Finnish bat populations and to gain a better understanding of the public health risk that EBLV-infected bats pose, a targeted active surveillance project was initiated.
  • Seitsemän lepakkolajia, yhteensä 1156 lepakkoa tutkittiin vuosina  1985- 2012- ja vain yksi positiivinen löydös oli . Sylkinäytteitä kerättiin 774 lepakolta  vuosina 2010- 2011 ja analysoitiin  seitsemän lajin EBLV virusRNA ja 423 lepakkoseerumia  analysoitiin lepakon lyssaviruksen vasa-aineitten suhteen. Kahdesta paikasta  havaittiin Daubentonin lepakoissa  vasta-aineita  Kumpikin sijainti oli lähellä sitä paikkaa, mistä positiivinen löydöskin 2009.  EBLV virusRNA:ta ei havaittu. 

Altogether, 1156 bats of seven species were examined for lyssaviruses in Finland during a 28-year period (1985-2012), 898 in active surveillance and 258 in passive surveillance, with only one positive finding of EBLV-2 in a Daubenton's bat in 2009. In 2010-2011, saliva samples from 774 bats of seven species were analyzed for EBLV viral RNA, and sera from 423 bats were analyzed for the presence of bat lyssavirus antibodies. Antibodies were detected in Daubenton's bats in samples collected from two locations in 2010 and from one location in 2011. All seropositive locations are in close proximity to the place where the EBLV-2 positive Daubenton's bat was found in 2009. In active surveillance, no EBLV viral RNA was detected.
  • Nämä tiedot viitaavat siihen, että Suomessa esiintynee  EBLV-2, vaikkakin seroprevalenssi on matalaa.  Tutkijat ovat sitä mieltä, että passiivi  kartoitus on relevanttia -  siten että tutkitaan  vain sairaita ja kuolleita lepakoita  lyssavirusinfektion poissulkemiseksi, mutta laboratorioanalyysiin tuotujen lepakoitten määrn tulisi olla suurempi, jotta saataisiin luotetavia tietoja maamme lyssavirustilanteesta.

These data suggest that EBLV-2 may circulate in Finland, even though the seroprevalence is low. Our results indicate that passive surveillance of dead or sick bats is a relevant means examine the occurrence of lyssavirus infection, but the number of bats submitted for laboratory analysis should be higher in order to obtain reliable information on the lyssavirus situation in the country.


KOMMENTTI:
  • LYSSAVIRUKSIA on kaksi fylogeneettistä ryhmää:

LÄHDE: L H Nel, C E Rupprecht. (2007) Emergence of Lyssa viruses in the Old World. The case of Africa.  IN: Spinger  rewiev 2007:  Wildlife and Emerging Zoonotic Diseases: The Biology , Circumstances and Consequences of Cross -Species Transmission. . ISBN 978-3-540-70961-9.

 Phylogeneettinen ryhmitys  2007 aikoihin.
1 ryhmässä ovat
Rabies virus ( Genotyyppi 1 GT1)
Duvenhagen virus  DUVV  ( GT4)
Euroopan lepakkovirus EBLV 1  (GT 5)
Euroopan lepakkovirus 2 ABLV2 ( GT 6)
Australian lepakkovirus  ABLV  (GT 7) 
 Rabies- rokote suojaa tätä 1 ryhmäa vastaan. 

2 ryhmässä
on non-rabies virukset .
Lagosin lepakkovirus  LBV (GT 2)
Mokolavirus (MOKV)  (GT 3).

RHABDOVIRUKSET   ovat  maailmanlaajuisesti esiintyviä ,  sillä  alkujaan  lepakoitten hyönteisten viruksista infektoituneet lepakot  ovat vähitellen infektoineet muitakin eläinlajeja ja  kasveja, kaloja, lintuja ja lämminverisiä.
On havaittu, että ainastaan lämminverisiä infektoivat rhabdovirukset ovat  kolmesta  ryhmästä ja niistä yksi on nämä LYSSA- virukset.
Mokolavirusta   on päästäisissä, jotka syövät  itikoita. MOKV ei välity lepakoitten kautta.  MOKV  voi lisääntyä itikoissa ja itikan soluissa.
 Kaikki muut lyssavirukset voivat välittyä itikoita syövien lepakoitten kautta (GENOTYYPIT  1, 2, 7) ja  yksinomaan lepakoitten kautta  välittyvät GENOTYYPIT  4, 5 ja 6.

Ongelmana Afrikan alueella ovat isännättömät villikoirat. Näitä lisääntyy varinkin alueilla, joita rasittaa  suuri HIV-/AIDS-kuolleisuus, joten sinne kertyy myös lyssavirusinfektioita.  Erityisen rasitettu alue on  KZN. KwaZulu-Natal  provinssi Etelä-Afrikassa. Siellä on esiintynyt rabiesepidemioita, joita on vaikea saada kotnrolliin. Lisäksi rabiesrokote ei tehoa  non-rabies lyssainfektioita vastaan.

 RHABDOVIRUKSET  ovat MONONEGALE viruksia (RNA genomin mukaan  ryhmiteltynä)  ja tässä kuvassa alla  on muita  saman otsikon alle luettavissa olevia   ryhmiä



Inga kommentarer:

Skicka en kommentar